Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö : hoitohenkilöstön näkemyksiä organisaatioiden välisestä yhteistyöstä
Penttilä, Hannele (2012)
Penttilä, Hannele
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616660
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616660
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena kuvata perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisiä yhteistyömuotoja eräissä länsiuusmaalaisissa yksiköissä. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna, tämän opinnäytetyön odotettiin antavan uutta tietoa potilaan roolista terveydenhuollon organisaatioiden välisessä yhteistyössä.
Tämä opinnäytetyö on osa ylimaakunnallista Pumppu-hanketta, jossa osatoteuttajina ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hankkeen tavoitteena on edistää ja kehittää käyttäjälähtöisiä toimintatapoja hyvinvointipalveluissa.
Yhteistyömuotoja selvitettiin teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2012 kahtena ryhmähaastatteluna, joista toinen oli perusterveydenhuollon ja toinen erikoissairaanhoidon hoitajille. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan hoitajaa, jotka olivat koulutukseltaan lähi- tai sairaanhoitajia. Haastattelumateriaali analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että organisaatioiden välisessä yhteistyössä on kehitystarpeita Länsi-Uudellamaalla. Yhteistyötä hankaloittavana tekijänä koettiin mm. sähköisten tietojärjestelmien keskeneräisyys ja kyvyttömyys toimimaan yli organisaatiorajojen. Hoidon katkeamattomuuden kannalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille tarvittaisiin yhteisiä toimintatapoja. Hoitajien näkemysten mukaan potilaalla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua hoitoonsa.
Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi vaaditaan organisaatioiden välistä saumatonta yhteistyötä. Yhteistyön toimimiseksi tarvitaan jokaisen työntekijän henkilökohtaista panosta, vuorovaikutustaitoja, riittäviä resursseja sekä lainsäädännön asettamia rajoja toiminnalle. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että asiakaskeskeisyys toteutuu melko hyvin länsiuusmaalaisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ammattitaitoinen hoitohenkilöstö pystyy osaltaan edistämään potilaan osallisuutta ja hoitoon sitoutumista.
Mielenkiintoisena jatkotutkimusaiheena olisi selvittää, toteutuuko asiakaslähtöisyys potilaan mielestä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä ja millaisiin asioihin haluttaisiin kiinnitettävän entistä enemmän huomiota organisaatioiden välisessä yhteistyössä potilaan näkökulmasta katsottuna.
Tämä opinnäytetyö on osa ylimaakunnallista Pumppu-hanketta, jossa osatoteuttajina ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom, Hämeenlinnan kaupunki, Turun ammattikorkeakoulu sekä Turun yliopisto. Pumppu-hankkeen tavoitteena on edistää ja kehittää käyttäjälähtöisiä toimintatapoja hyvinvointipalveluissa.
Yhteistyömuotoja selvitettiin teemahaastattelulla. Haastattelut toteutettiin lokakuussa 2012 kahtena ryhmähaastatteluna, joista toinen oli perusterveydenhuollon ja toinen erikoissairaanhoidon hoitajille. Haastatteluihin osallistui yhteensä kahdeksan hoitajaa, jotka olivat koulutukseltaan lähi- tai sairaanhoitajia. Haastattelumateriaali analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että organisaatioiden välisessä yhteistyössä on kehitystarpeita Länsi-Uudellamaalla. Yhteistyötä hankaloittavana tekijänä koettiin mm. sähköisten tietojärjestelmien keskeneräisyys ja kyvyttömyys toimimaan yli organisaatiorajojen. Hoidon katkeamattomuuden kannalta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille tarvittaisiin yhteisiä toimintatapoja. Hoitajien näkemysten mukaan potilaalla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua hoitoonsa.
Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi vaaditaan organisaatioiden välistä saumatonta yhteistyötä. Yhteistyön toimimiseksi tarvitaan jokaisen työntekijän henkilökohtaista panosta, vuorovaikutustaitoja, riittäviä resursseja sekä lainsäädännön asettamia rajoja toiminnalle. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että asiakaskeskeisyys toteutuu melko hyvin länsiuusmaalaisessa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Ammattitaitoinen hoitohenkilöstö pystyy osaltaan edistämään potilaan osallisuutta ja hoitoon sitoutumista.
Mielenkiintoisena jatkotutkimusaiheena olisi selvittää, toteutuuko asiakaslähtöisyys potilaan mielestä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyössä ja millaisiin asioihin haluttaisiin kiinnitettävän entistä enemmän huomiota organisaatioiden välisessä yhteistyössä potilaan näkökulmasta katsottuna.