Arinakattilalaitoksen hankinta
Järvinen, Mika (2012)
Järvinen, Mika
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920012
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920012
Tiivistelmä
Osuuskunta Keskimaa on päättänyt rakentaa Jämsään ison ABC-liikennepalveluaseman. Toinen yrittäjä omistaa maa-alueen, johon liikenneasema suunnitellaan. OSK Keskimaa pohti maanhankintaneuvottelussa kiinteistölle lämmitystapaa. Neuvottelujen jatkuessa maanomistaja oli yhteydessä opinnäytetyön tekijään ja tiedusteli hänen halukkuuttaan tulla osakkaaksi lämpö-yhtiöön. Yrittäjät päättivät perustaa yhtiön, joka tuottaa lämpö-energiaa liikenneasemakiinteistöön. Alueella on runsaasti muita kaavoitettuja liiketont-teja joiden rakentamisen aikataulu ei ole selvillä, mutta niiden tuleva energiantarve pitää ottaa huomioon tulevan kattilaitoksen suunnittelussa. Opinnäytetyö tehtiin todellisen energiamyyntisopimuksen ja siihen liittyvien tarpeiden johdosta. Siitä johtuen laskenta-taulukoissa esiintyvät energiankulutustiedot ja euromäärät ovat suuntaa-antavia.
Opinnäytetyössä tehtiin ohje kattilalaitoksen hankintaan alle 1000 kW:n kokoluokkaan lämpöliiketoimintaa harjoittavalle yritykselle. Työssä esitettiin, miten tehontarve muodostuu kyseisen kattilaitoksen toiminta-alueella. Niin ikään työssä selvitettiin lämmönmyynnin laajentamismahdollisuuksia ja sitä, millaisia vaikutuksia lämmönmyynnin lisääntymisellä on lämpölaitoksen suunnitteluun. Työssä todettiin lämpölaitoksen hankintaan vaikuttavat tuotannollistaloudelliset tekijät sekä kannattavuus kahdella erisuuruisella energiantuotantomäärällä. Lisäksi selvitettiin erilaisten polttoaineiden saatavuutta ja logistiikkaa, sekä oikeaoppisen varastoinnin merkityksestä hakkeen laadun ja lämpöarvon kannalta.
Hyvin toimiva lämpölaitos vaatii huolellisen suunnittelun. Yrittäjät valitsivat kehittämiskohteeksi viljapelloilta saatavan korsimassan hyödyntämisen laitoksen polttoaineena. Sen takia syöttölaitteistoon piti suunnitella valmius korsimassan syöttämiseksi hakkeen joukkoon. Lämpöyrittäjätoiminta kasvaa vuosittain n. 40 laitoksella. Lämpöliiketoiminta on suhdanteista riippumatonta, kiinteistöjen energiantarve pysyttelee vuodesta toiseen melkein vakiona. Yhteiskunnan tuet laitoksenrakentamiseen, energiapuunkorjuuseen sekä haketukseen aiheuttavat haasteita suunnitelmalliseen yritystoimintaan. Tuet ovat poliittisen päätöksenteon takia jatkuvassa muutoksessa eikä kukaan tiedä minkälaisia ratkaisuja tulevaisuus tuo mukanaan.
Opinnäytetyössä tehtiin ohje kattilalaitoksen hankintaan alle 1000 kW:n kokoluokkaan lämpöliiketoimintaa harjoittavalle yritykselle. Työssä esitettiin, miten tehontarve muodostuu kyseisen kattilaitoksen toiminta-alueella. Niin ikään työssä selvitettiin lämmönmyynnin laajentamismahdollisuuksia ja sitä, millaisia vaikutuksia lämmönmyynnin lisääntymisellä on lämpölaitoksen suunnitteluun. Työssä todettiin lämpölaitoksen hankintaan vaikuttavat tuotannollistaloudelliset tekijät sekä kannattavuus kahdella erisuuruisella energiantuotantomäärällä. Lisäksi selvitettiin erilaisten polttoaineiden saatavuutta ja logistiikkaa, sekä oikeaoppisen varastoinnin merkityksestä hakkeen laadun ja lämpöarvon kannalta.
Hyvin toimiva lämpölaitos vaatii huolellisen suunnittelun. Yrittäjät valitsivat kehittämiskohteeksi viljapelloilta saatavan korsimassan hyödyntämisen laitoksen polttoaineena. Sen takia syöttölaitteistoon piti suunnitella valmius korsimassan syöttämiseksi hakkeen joukkoon. Lämpöyrittäjätoiminta kasvaa vuosittain n. 40 laitoksella. Lämpöliiketoiminta on suhdanteista riippumatonta, kiinteistöjen energiantarve pysyttelee vuodesta toiseen melkein vakiona. Yhteiskunnan tuet laitoksenrakentamiseen, energiapuunkorjuuseen sekä haketukseen aiheuttavat haasteita suunnitelmalliseen yritystoimintaan. Tuet ovat poliittisen päätöksenteon takia jatkuvassa muutoksessa eikä kukaan tiedä minkälaisia ratkaisuja tulevaisuus tuo mukanaan.