Tutoring Finnish exchange students in Zambia : experiences of clinical tutors
Seppä, Anja (2009)
Seppä, Anja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912016639
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tutkia kliinisten ohjaajien kokemuksia suomalaisten vaihto-opiskelijoiden ohjauksesta Sambiassa ja selvittää, mitkä heidän näkemyksensä ovat kliinisen ohjaamisen kehittämisestä omassa koulussaan. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä ovat opettajien/tuutoreiden kokemukset suomalaisten vaihto-opiskeljoiden ohjaamisesta yliopistollisissa keskussairaaloissa? 2) Minkälaisia asioita heidän kokemuksiinsa liittyy? 3) Minkälaisia kehittämishaasteita he tuovat esiin suomalaisten vaihto-opiskelijoiden ohjauksesta tulevaisuudessa omassa koulussaan?
Osallistujina oli viisi kliinistä opettajaa ja tuutoria, jotka olivat töissä Lusaka School of Nursing:ssa, ja olivat ohjanneet vähintään yhtä ryhmää opiskelijoita Suomesta. Teema haastattelu tapahtui eri opettajien huoneissa ja toimistossa sekä koulun että sairaalan tiloissa. Digitaalinen nauhuri oli käytössä. Haastattelut litteroitiin ja litteroinnit analysoitiin sisällön analyysin metodilla. Opinäytetyön teoreettinen osa perustuu hoitotieteen tutkimus käsikirjaan.
Löydöksissä oli kolme teemaa: 1) Osallistujien Kokemukset Suomalaisten Vaihto-opiskelijoiden Ohjaamisesta. ala-teemat olivat: Käytäntö ja Asenne, Vuorovaikutus ja Kieliero, ja Asumissuhteet.
2) Asiat, jotka liittyvät osallistujien kokemuksiin, ja ala-teemat olivat: Työolosuhteet, Aikataulun Sunnitteleminen ja Kliininen Ohjaaminen, Kliininen Opetus, Työnohjaus, ja Tietyt asiat, joita tuli esiin aikaisemmissa vaihdoissa. 3) Kehittämisen Haasteet, ja ala-teemat olivat: Nykyiset ja Toivotut Lopputulokset, Toivotut Muutokset, ja Toivotut Lopputulokset Tutkimus- ja Kehitystyössä.
Osallistujat kokivat, että suomalaisopiskelijoilla on hyvä asenne työskentelyyn, he ovat yhteistyökykyisiä, halukkaita oppimaan sekä osaavat työskennellä itsenäisesti. Välillä kielierot aiheuttivat ongelmia vuorovaikutuksessa. Asiat, mitkä liittyivät heidän kokemuksiinsa, olivat: Huoli opiskelijoiden työturvasta ja kyvystä sopeutua työhöympäristöön. Erityisiä asioita, jotka oli mainittu aikaisemmista vaihdoista, olivat maaseutukokemus, eettiset kysymykset opiskelijoiden osallistumisesta synnytyksiin synnytyssaleissa, sekä ongelmat liittyen maahanmuuttovirastoon ja viisumihakemuksiin. Kehittämishaasteet, joita tuli esiin, olivat suosituksia vaihto-ohjelman parantamiseksi, vaihto-ohjelman toivottu jatko, ja innokkuus oppia lisää tutkimus- ja kehittämisperiaatteista. Osallistujat toivoivat lisää projektien ja tutkimuslöydöksien hyödyntämistä omassa koulussa.
Osallistujina oli viisi kliinistä opettajaa ja tuutoria, jotka olivat töissä Lusaka School of Nursing:ssa, ja olivat ohjanneet vähintään yhtä ryhmää opiskelijoita Suomesta. Teema haastattelu tapahtui eri opettajien huoneissa ja toimistossa sekä koulun että sairaalan tiloissa. Digitaalinen nauhuri oli käytössä. Haastattelut litteroitiin ja litteroinnit analysoitiin sisällön analyysin metodilla. Opinäytetyön teoreettinen osa perustuu hoitotieteen tutkimus käsikirjaan.
Löydöksissä oli kolme teemaa: 1) Osallistujien Kokemukset Suomalaisten Vaihto-opiskelijoiden Ohjaamisesta. ala-teemat olivat: Käytäntö ja Asenne, Vuorovaikutus ja Kieliero, ja Asumissuhteet.
2) Asiat, jotka liittyvät osallistujien kokemuksiin, ja ala-teemat olivat: Työolosuhteet, Aikataulun Sunnitteleminen ja Kliininen Ohjaaminen, Kliininen Opetus, Työnohjaus, ja Tietyt asiat, joita tuli esiin aikaisemmissa vaihdoissa. 3) Kehittämisen Haasteet, ja ala-teemat olivat: Nykyiset ja Toivotut Lopputulokset, Toivotut Muutokset, ja Toivotut Lopputulokset Tutkimus- ja Kehitystyössä.
Osallistujat kokivat, että suomalaisopiskelijoilla on hyvä asenne työskentelyyn, he ovat yhteistyökykyisiä, halukkaita oppimaan sekä osaavat työskennellä itsenäisesti. Välillä kielierot aiheuttivat ongelmia vuorovaikutuksessa. Asiat, mitkä liittyivät heidän kokemuksiinsa, olivat: Huoli opiskelijoiden työturvasta ja kyvystä sopeutua työhöympäristöön. Erityisiä asioita, jotka oli mainittu aikaisemmista vaihdoista, olivat maaseutukokemus, eettiset kysymykset opiskelijoiden osallistumisesta synnytyksiin synnytyssaleissa, sekä ongelmat liittyen maahanmuuttovirastoon ja viisumihakemuksiin. Kehittämishaasteet, joita tuli esiin, olivat suosituksia vaihto-ohjelman parantamiseksi, vaihto-ohjelman toivottu jatko, ja innokkuus oppia lisää tutkimus- ja kehittämisperiaatteista. Osallistujat toivoivat lisää projektien ja tutkimuslöydöksien hyödyntämistä omassa koulussa.