Päästökauppaa ilmastotekona : ja mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä ilmakehän vakauttamiseksi
Koivunen, Mari (2012)
Koivunen, Mari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920087
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920087
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on selventää päästökauppaa ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinona. Ennen päästö-kauppaa ilmastotekona perehdyn ilmastontutkimiseen ja ympäristön tilaan eli syihin jonka seurauksena on luotu päästökauppaa koskevaa lainsäädäntöä. Lisäksi selvitän miten yksityinen ihminen vaikuttaa ilmastonmuutokseen sekä tuon esille sen mitä yksityinen ihminen voi tehdä ilmakehän vakauttamiseksi. Esittelen työssäni esimerkin suomalaisen yrityksen ilmastoteosta.
Menetelmänä käyn läpi ilmastonmuutoksen tutkimista ja tuloksia ympäristön kuormituksena sekä ilmastopolitiikan ja päästökaupan kansainvälistä ja suomalaista lainsäädäntöä, sopimuksia sekä suosituksia aineistopohjaisesti tätä raportoiden. Tämän pohjalta tuon esille mielestäni keskeisiä ja ilmastopoliittisesti tärkeitä asioita kestävän kehityksen haasteellisuuden näkökannalta niin ilmaston kuin energianturvaamisenkin osalta. Aihealue on laaja ja sisältää monia eri lähestymistapoja tähän.
Päästökauppaa käydään ilmastonmuutokseen johtavista kasvihuonekaasuista, joiden yleisnimitykseksi on vakiintunut hiilidioksidi (CO2) ja kauppayksiköksi hiilidioksiditonni. Nykyisen EU:n päästökauppakauden päätyttyä ensi vuoden alusta 2013 alkaa varsinaisesti Suomessa ilmaisjakokauden jälkeinen päästöhuutokauppakausi asteittain. Työ ei sisällä päästökaupassa toimivien haastattelua ja/tai kyselyä tästä johtuen.
Ilmastoasiat ovat kaikkia koskevia. Päästökaupan kasvaessa ponnistellaan kohden yhteistä sopimusta, johon kaikki sitoutuisivat. Päästökatto- ja kauppajärjestelmiä on käytössä Euroopan unionin lisäksi Norjassa, Uudessa-Seelannissa, Sveitsissä ja useissa Yhdysvaltojen koillisosan osavaltioissa. Niitä kehitetään ja toteutetaan myös Australiassa, Kiinassa, Intiassa, Korean tasavallassa, Sveitsissä, Kaliforniassa sekä joissakin Kanadan provinsseissa. Niistä keskustellaan myös Japanissa ja muuallakin maailmassa. YK:n ilmastokokous pyrkii neuvottelemaan kaikkia maita kattavan sopimuksen voimaan 2015 vuoteen mennessä.
Päästökaupalla talouden toimena pyritään ohjaamaan kohti kestävää kehitystä. Tämän mukaisesti aluehallinnon merkitys tulee lisääntymään ja kansalaisten mielipide kuulluksi paremmin ympäristöpäätöksiä tehtäessä. Ympäristö, talous ja ihminen kulminoituvat tärkeiksi toimiksi tavoiteltaessa niin vakaata ilmakehää, kestävää kehitystä kuin hyvinvoinnin turvaamista sekä aluekohtaisesti että globaalisti.
Päästökaupalla pelkästään ei saavuteta ilmastotavoitteita, vaan tämän lisäksi tulee kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen ja säästämiseen sekä uusiutuvan energian hyödyntämiseen enenevässä määrin.
Opinnäytetyöstäni hyötyvät ilmaston ja ympäristön tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista, päästökaupasta sekä kestävästä kehityksestä kiinnostuneet toimijat.
Menetelmänä käyn läpi ilmastonmuutoksen tutkimista ja tuloksia ympäristön kuormituksena sekä ilmastopolitiikan ja päästökaupan kansainvälistä ja suomalaista lainsäädäntöä, sopimuksia sekä suosituksia aineistopohjaisesti tätä raportoiden. Tämän pohjalta tuon esille mielestäni keskeisiä ja ilmastopoliittisesti tärkeitä asioita kestävän kehityksen haasteellisuuden näkökannalta niin ilmaston kuin energianturvaamisenkin osalta. Aihealue on laaja ja sisältää monia eri lähestymistapoja tähän.
Päästökauppaa käydään ilmastonmuutokseen johtavista kasvihuonekaasuista, joiden yleisnimitykseksi on vakiintunut hiilidioksidi (CO2) ja kauppayksiköksi hiilidioksiditonni. Nykyisen EU:n päästökauppakauden päätyttyä ensi vuoden alusta 2013 alkaa varsinaisesti Suomessa ilmaisjakokauden jälkeinen päästöhuutokauppakausi asteittain. Työ ei sisällä päästökaupassa toimivien haastattelua ja/tai kyselyä tästä johtuen.
Ilmastoasiat ovat kaikkia koskevia. Päästökaupan kasvaessa ponnistellaan kohden yhteistä sopimusta, johon kaikki sitoutuisivat. Päästökatto- ja kauppajärjestelmiä on käytössä Euroopan unionin lisäksi Norjassa, Uudessa-Seelannissa, Sveitsissä ja useissa Yhdysvaltojen koillisosan osavaltioissa. Niitä kehitetään ja toteutetaan myös Australiassa, Kiinassa, Intiassa, Korean tasavallassa, Sveitsissä, Kaliforniassa sekä joissakin Kanadan provinsseissa. Niistä keskustellaan myös Japanissa ja muuallakin maailmassa. YK:n ilmastokokous pyrkii neuvottelemaan kaikkia maita kattavan sopimuksen voimaan 2015 vuoteen mennessä.
Päästökaupalla talouden toimena pyritään ohjaamaan kohti kestävää kehitystä. Tämän mukaisesti aluehallinnon merkitys tulee lisääntymään ja kansalaisten mielipide kuulluksi paremmin ympäristöpäätöksiä tehtäessä. Ympäristö, talous ja ihminen kulminoituvat tärkeiksi toimiksi tavoiteltaessa niin vakaata ilmakehää, kestävää kehitystä kuin hyvinvoinnin turvaamista sekä aluekohtaisesti että globaalisti.
Päästökaupalla pelkästään ei saavuteta ilmastotavoitteita, vaan tämän lisäksi tulee kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen ja säästämiseen sekä uusiutuvan energian hyödyntämiseen enenevässä määrin.
Opinnäytetyöstäni hyötyvät ilmaston ja ympäristön tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista, päästökaupasta sekä kestävästä kehityksestä kiinnostuneet toimijat.