Maahanmuuttajalapsen sadutus kielenkehityksen tukena
Jaakkola, Sanna (2009)
Jaakkola, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306507
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia maahanmuuttajalapsen sadutusta osana kielenkehityksen tukemista. Tavoitteena oli selvittää sadutuksen vaikutuksia lapsen kielen kehitykseen sekä sadutuksesta saatavia muita mahdollisia hyötyjä. Sadutin neljää viisivuotiasta maahanmuuttajalasta turkulaisessa päiväkodissa. Päiväkodin lapsista noin 60 % on maahanmuuttajataustaisia. Sadutuskertoja oli yhteensä 11 ja kaikki lapset olivat sadutettavana ensimmäistä kertaa.
Teoreettinen viitekehys muodostui sadutus-menetelmän ympärille sekä kielenkehityksen tarkasteluun. Maahanmuuttajalapsi oli koko ajan näkökulmani keskiössä. Aineisto koostui saaduista saduista, jonka lisäksi haastattelin päiväkodissa työskentelevää lastentarhanopettajaa sekä alueella työskentelevää suomenkielen opettajaa.
Sadutin lapsia yksitellen perussadutuksen ohjeistusta noudattaen. Jokainen lapsi sai piirtää sadustaan myös kuvan. Kokosin kuvista ja saduista satukirjan, jonka annoin päiväkotiin. Näin lapset voivat lukea satujaan myös muille ja konkreettisesti ymmärtää oman satunsa merkityksellisyyden.
Analysoitava aineisto koostui 35 sadusta. Määritin kahdeksan eri kriteeriä, joiden avulla tutkin sadutuksen vaikutusta kielenkehitykseen. Vertasin yhden lapsen kaikkia satuja keskenään, jonka jälkeen tein johtopäätöksiä kielen kehityksestä sekä sadutuksen muista hyödyistä. Yksi merkittävimmistä tuloksista oli sadutuksen monipuolisuuden huomaaminen: sadutusta voidaan käyttää kielenkehityksen tukemisessa ja arvioinnissa, osallisuuden ja itsetunnon lisäämisessä, kulttuurikasvatuksessa sekä jokapäiväisessä toiminnassa. Opinnäytetyöni loppuun olen koonnut ehdotuksia, joiden avulla sadutusta voidaan hyödyntää päiväkodissa.
Sadutus on toimiva menetelmä sosionomille. Opinnäytetyössäni olen keskittynyt pohtimaan sadutusta maahanmuuttajalapsen näkökulmasta, mutta menetelmää voidaan käyttää monipuolisesti eri asiakasryhmien kanssa työskennellessä.
Teoreettinen viitekehys muodostui sadutus-menetelmän ympärille sekä kielenkehityksen tarkasteluun. Maahanmuuttajalapsi oli koko ajan näkökulmani keskiössä. Aineisto koostui saaduista saduista, jonka lisäksi haastattelin päiväkodissa työskentelevää lastentarhanopettajaa sekä alueella työskentelevää suomenkielen opettajaa.
Sadutin lapsia yksitellen perussadutuksen ohjeistusta noudattaen. Jokainen lapsi sai piirtää sadustaan myös kuvan. Kokosin kuvista ja saduista satukirjan, jonka annoin päiväkotiin. Näin lapset voivat lukea satujaan myös muille ja konkreettisesti ymmärtää oman satunsa merkityksellisyyden.
Analysoitava aineisto koostui 35 sadusta. Määritin kahdeksan eri kriteeriä, joiden avulla tutkin sadutuksen vaikutusta kielenkehitykseen. Vertasin yhden lapsen kaikkia satuja keskenään, jonka jälkeen tein johtopäätöksiä kielen kehityksestä sekä sadutuksen muista hyödyistä. Yksi merkittävimmistä tuloksista oli sadutuksen monipuolisuuden huomaaminen: sadutusta voidaan käyttää kielenkehityksen tukemisessa ja arvioinnissa, osallisuuden ja itsetunnon lisäämisessä, kulttuurikasvatuksessa sekä jokapäiväisessä toiminnassa. Opinnäytetyöni loppuun olen koonnut ehdotuksia, joiden avulla sadutusta voidaan hyödyntää päiväkodissa.
Sadutus on toimiva menetelmä sosionomille. Opinnäytetyössäni olen keskittynyt pohtimaan sadutusta maahanmuuttajalapsen näkökulmasta, mutta menetelmää voidaan käyttää monipuolisesti eri asiakasryhmien kanssa työskennellessä.