Flokkulantin käyttö sakeuttimella
Aaltonen, Heini (2013)
Aaltonen, Heini
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301111300
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301111300
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli optimoida flokkulantin käyttö Norilsk Nickel Harjavallan intermediaattiliuottamon sakeuttimella SA92. Työssä tutkittiin sakeuttimen lietenäytteiden rautasakan laskeuttamista Kemiran flokkulanteilla. Työssä tarkasteltiin myös kalkkineutralointia, joka tapahtuu prosessin neutralointireaktoreissa ennen sakeutinta. Laboratoriossa kokeiltiin lietteen neutralointia tällä hetkellä käytössä olevalla kalsiumkarbonaatilla sekä kalsiumhydroksidilla. Tarkoituksena oli selvittää, laskeutuuko kalsiumhydroksidilla neutraloitu rautasakka jollakin tässä opinnäytetyössä käytössä olleista flokkulanteista.
Tämä opinnäytetyö tehtiin siksi, että sakeuttimella on ollut ongelmia rautasakan laskeutumisen kanssa. Työn tavoitteena oli löytää sopiva flokkulantti optimaalisella annostuksella sakeuttimella prosessoitavan rautasakkalietteen laskeuttamiseen. Tavoitteena oli myös testata, laskeutuuko kalsiumhydroksidilla neutraloitu sakka jollakin testattavana olleista flokkulanteista. Aiemmat kokeet ovat osoittaneet, että jos neutralointi tehdään kalsiumhydroksidilla, tällä hetkellä sakeuttimella käytettävä flokkulantti Fennopol N200 ei toimi.
Työn kokeellinen osuus tehtiin NNH:n tutkimuslaboratoriossa. Sakeuttimelle syötettävästä rautasakkapitoisesta lietteestä tutkittiin esikäsittelyssä pH, kiintoainepitoisuus ja raekokojakauma. Tutkimusmenetelmänä flokkulanttien testauksessa käytettiin laskeutuskoetta. Neutralointikokeet tehtiin 2 litran lasireaktorissa tarkoituksena neutraloida liete tavoite pH-arvoon 3.2, jonka jälkeen lietteellä suoritettiin laskeutuskokeet.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella sakeutusprosessiin paras flokkulantti on tälläkin hetkellä käytössä oleva N200, mutta flokkulanttiannostus sakeuttimella tulee olla vähintään 8 ppm. Vaikka suuriin laskeutumisnopeuksiin päästiin muillakin flokkulanteilla, ylitteiden kirkkaudet lopulta osoittivat flokkulantin N200 olevan optimaalisin vaihtoehto. Neutralointikokeiden tulokset osoittivat, että vaikka kalsiumhydroksidi olisi teoreettisesti parempi vaihtoehto lietteen neutralointiin, sillä muodostunut sakka ei laskeutunut kokeissa testatuilla flokkulanteilla. Paremmat tulokset sekä sakan laskeutumisen että suodattumisen suhteen saatiin käytettäessä neutraloinnissa kalsiumkarbonaattia.
Tämä opinnäytetyö tehtiin siksi, että sakeuttimella on ollut ongelmia rautasakan laskeutumisen kanssa. Työn tavoitteena oli löytää sopiva flokkulantti optimaalisella annostuksella sakeuttimella prosessoitavan rautasakkalietteen laskeuttamiseen. Tavoitteena oli myös testata, laskeutuuko kalsiumhydroksidilla neutraloitu sakka jollakin testattavana olleista flokkulanteista. Aiemmat kokeet ovat osoittaneet, että jos neutralointi tehdään kalsiumhydroksidilla, tällä hetkellä sakeuttimella käytettävä flokkulantti Fennopol N200 ei toimi.
Työn kokeellinen osuus tehtiin NNH:n tutkimuslaboratoriossa. Sakeuttimelle syötettävästä rautasakkapitoisesta lietteestä tutkittiin esikäsittelyssä pH, kiintoainepitoisuus ja raekokojakauma. Tutkimusmenetelmänä flokkulanttien testauksessa käytettiin laskeutuskoetta. Neutralointikokeet tehtiin 2 litran lasireaktorissa tarkoituksena neutraloida liete tavoite pH-arvoon 3.2, jonka jälkeen lietteellä suoritettiin laskeutuskokeet.
Opinnäytetyössä saatujen tulosten perusteella sakeutusprosessiin paras flokkulantti on tälläkin hetkellä käytössä oleva N200, mutta flokkulanttiannostus sakeuttimella tulee olla vähintään 8 ppm. Vaikka suuriin laskeutumisnopeuksiin päästiin muillakin flokkulanteilla, ylitteiden kirkkaudet lopulta osoittivat flokkulantin N200 olevan optimaalisin vaihtoehto. Neutralointikokeiden tulokset osoittivat, että vaikka kalsiumhydroksidi olisi teoreettisesti parempi vaihtoehto lietteen neutralointiin, sillä muodostunut sakka ei laskeutunut kokeissa testatuilla flokkulanteilla. Paremmat tulokset sekä sakan laskeutumisen että suodattumisen suhteen saatiin käytettäessä neutraloinnissa kalsiumkarbonaattia.