Attacks on humanitarians - Identifying causes of increased violation
Hirvonen, Minna (2013)
Hirvonen, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301161468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301161468
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, mitkä syyt ovat mahdollisesti aiheuttaneet lisääntyneet hyökkäykset terveydenhuollon henkilöstöä ja omaisuutta kohtaan humanitaarisen avun alaisuudessa konfliktialueilla. Opinnäytetyön tavoitteena on keskustelun herättäminen ja vastaaminen tutkimuskysymykseen: Mistä mahdollisesti johtuvat lisääntyneet hyökkäykset humanitaarisia työntekijöitä kohtaan konfliktialueilla?
Tutkimusmenetelmänä on käytetty integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaussa käytettiin kolmea erilaista tietokantaa. Nämä olivat Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC), Lääkärit ilman Rajoja (MSF) ja Google Scholar. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva, sillä tässä opinnäytetyössä pyritään tunnistamaan syy-seuraussuhteita. Liitteet 2 – 4 on lisätty antamaan lisätietoa lukijoille, joille Kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja sen soveltaminen konfliktitilanteissa ei ole ennestään tuttua.
Kolme keskeistä aiheuttajaa lisääntyneille hyökkäyksille tunnistettiin ryhmitellyn aineiston analyysin avulla. Poliittinen väliintulo hankaloittaa organisaatioden pääsyä kansan keskuuteen ja kyseenalaistaa humanitaaristen järjestöjen toiminnan itsenäisyyden ja neutraliteetin. Lisäksi suorat hyökkäykset, kriminaalisuus ja aseellinen voimankäyttö aiheuttaa turvattomuutta koko humanitaariselle yhteisölle. Organisaation paikallisten työntekijöiden hyödyntäminen kansainvälisten sijasta vaativimissa tilanteissa on osoittautunut tehottomaksi kaikista vaarallisimilla alueilla. Länsimaalaisuus sekä humanitaarisen avun väärinymmärtäminen on aiheuttanut ongelmia, samalla kuin sodan luonne vaikuttaa muuttuneen. Kunnioitus terveydenhuollon puolueettomuutta ja etiikka kohtaan näyttänee unohtuvan.
Väkivaltaisuus humanitaarisia työntekijöitä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Pitkäaikaiset konfliktit kasvattavat hädässä olevien ihmisten avun tarvetta. Terveydenhuoltoa jakavia humanitaarisia työntekijöitä tarvitaan näillä alueilla takaamaan potilasturvaa ja hoidon jatkuvuutta. Koko terveydenhuollon yhteisöllä on vastuu edistää globaalin terveydenhuollon turvallisuutta. On selvää, että näyttöön perustuvalle tutkimukselle on tarvetta.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaussa käytettiin kolmea erilaista tietokantaa. Nämä olivat Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC), Lääkärit ilman Rajoja (MSF) ja Google Scholar. Tutkimuksen lähestymistapa on kuvaileva, sillä tässä opinnäytetyössä pyritään tunnistamaan syy-seuraussuhteita. Liitteet 2 – 4 on lisätty antamaan lisätietoa lukijoille, joille Kansainvälinen humanitaarinen oikeus ja sen soveltaminen konfliktitilanteissa ei ole ennestään tuttua.
Kolme keskeistä aiheuttajaa lisääntyneille hyökkäyksille tunnistettiin ryhmitellyn aineiston analyysin avulla. Poliittinen väliintulo hankaloittaa organisaatioden pääsyä kansan keskuuteen ja kyseenalaistaa humanitaaristen järjestöjen toiminnan itsenäisyyden ja neutraliteetin. Lisäksi suorat hyökkäykset, kriminaalisuus ja aseellinen voimankäyttö aiheuttaa turvattomuutta koko humanitaariselle yhteisölle. Organisaation paikallisten työntekijöiden hyödyntäminen kansainvälisten sijasta vaativimissa tilanteissa on osoittautunut tehottomaksi kaikista vaarallisimilla alueilla. Länsimaalaisuus sekä humanitaarisen avun väärinymmärtäminen on aiheuttanut ongelmia, samalla kuin sodan luonne vaikuttaa muuttuneen. Kunnioitus terveydenhuollon puolueettomuutta ja etiikka kohtaan näyttänee unohtuvan.
Väkivaltaisuus humanitaarisia työntekijöitä kohtaan on lisääntynyt huomattavasti. Pitkäaikaiset konfliktit kasvattavat hädässä olevien ihmisten avun tarvetta. Terveydenhuoltoa jakavia humanitaarisia työntekijöitä tarvitaan näillä alueilla takaamaan potilasturvaa ja hoidon jatkuvuutta. Koko terveydenhuollon yhteisöllä on vastuu edistää globaalin terveydenhuollon turvallisuutta. On selvää, että näyttöön perustuvalle tutkimukselle on tarvetta.