Asiakassuunnitelman merkitys suunnitelmallisessa perhetyössä
Kaas, Karin (2013)
Kaas, Karin
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301061085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301061085
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin lastensuojelun asiakassuunnitelman merkitystä perheohjaajien työssä. Tutkimusaiheeni lähti liikkeelle Järvenpään perhetyön yksikkö Tilkun toiveesta, sillä Järvenpäässä on käyty keskustelua asiakassuunnitelman paikasta perhetyössä. Perhetyönsuunnitelma poistettiin käytöstä perhetyön yksikössä, sillä sen nähtiin sisältävän liikaa päällekkäisiä asioita asiakassuunnitelman kanssa.
Opinnäytetyöni oli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä haastattelin kahdeksaa perheohjaajaa perhetyön yksikkö Tilkusta. Haastattelu oli sopivin tapa saada tietoa perheohjaajien näkemyksistä asiakassuunnitelman merkityksestä heidän työssään. Analyysikeinona käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Haastatteluiden pohjalta tutkimuksestani nousi selkeästi viisi eri teemaa. Teemat liittyvät perheohjaajien työn näkymiseen asiakassuunnitelmassa, asiakkaan osallisuuteen asiakassuunnitelman laadinnassa, perhetyönsuunnitelman tarpeellisuuteen, perhetyön suunnitelmallisuuteen sekä perheohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyöhön. Neljä ensimmäistä teemaa syntyi jo haastattelukysymyksiä pohtiessa. Viimeinen, eli perheohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyö -teema nousi usean haastattelun aikana esille mielenkiintoisena lisänä tutkimukselle ja siinä on ehkä hieman ristiriitaisiakin näkemyksiä.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että asiakassuunnitelmalla ei ole nykyisen muotoisena tärkeää roolia suunnitelmallisessa perhetyössä. Asiakassuunnitelma sisältää verrattain vähän tietoa perhetyöstä ja sen tavoitteista. Tutkimustuloksieni mukaan perhetyönsuunnitelma lisäisi perhetyön suunnitelmallisuutta. Lisäksi haastatteluiden perusteella näyttää siltä, että asiakas on hyvin harvoin mukana laatimassa omaa asiakassuunnitelmaansa. Lain mukaan asiakkaan ja tämän huoltajan tulisi olla läsnä asiakassuunnitelman laadinnassa. Tutkimukseni mukaan perheohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyö osoittautui toimivan melko hyvin Järvenpäässä. Toivon, että tutkimuksestani on hyötyä asiakassuunnitelman laadinnan kehittämisessä ja perhetyön suunnitelmallisuuden parantamisessa.
Opinnäytetyöni oli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä haastattelin kahdeksaa perheohjaajaa perhetyön yksikkö Tilkusta. Haastattelu oli sopivin tapa saada tietoa perheohjaajien näkemyksistä asiakassuunnitelman merkityksestä heidän työssään. Analyysikeinona käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Haastatteluiden pohjalta tutkimuksestani nousi selkeästi viisi eri teemaa. Teemat liittyvät perheohjaajien työn näkymiseen asiakassuunnitelmassa, asiakkaan osallisuuteen asiakassuunnitelman laadinnassa, perhetyönsuunnitelman tarpeellisuuteen, perhetyön suunnitelmallisuuteen sekä perheohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyöhön. Neljä ensimmäistä teemaa syntyi jo haastattelukysymyksiä pohtiessa. Viimeinen, eli perheohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyö -teema nousi usean haastattelun aikana esille mielenkiintoisena lisänä tutkimukselle ja siinä on ehkä hieman ristiriitaisiakin näkemyksiä.
Tutkimustuloksissa ilmeni, että asiakassuunnitelmalla ei ole nykyisen muotoisena tärkeää roolia suunnitelmallisessa perhetyössä. Asiakassuunnitelma sisältää verrattain vähän tietoa perhetyöstä ja sen tavoitteista. Tutkimustuloksieni mukaan perhetyönsuunnitelma lisäisi perhetyön suunnitelmallisuutta. Lisäksi haastatteluiden perusteella näyttää siltä, että asiakas on hyvin harvoin mukana laatimassa omaa asiakassuunnitelmaansa. Lain mukaan asiakkaan ja tämän huoltajan tulisi olla läsnä asiakassuunnitelman laadinnassa. Tutkimukseni mukaan perheohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden yhteistyö osoittautui toimivan melko hyvin Järvenpäässä. Toivon, että tutkimuksestani on hyötyä asiakassuunnitelman laadinnan kehittämisessä ja perhetyön suunnitelmallisuuden parantamisessa.