Lämpöpuun prosessiparametrien vaikutus havupuusahatavaran väriin ja iskulujuuteen : Lämpöpuuyhdistys ry
Kervinen, Olli (2012)
Kervinen, Olli
Lahden ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301111309
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301111309
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on osa lämpöpuuyhdistyksen laajaa tieteellistä tutkimusprojektia, jonka tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa havupuiden eri laatujen ja lämpökäsittelyprosessin eri parametrien vaikutuksesta ThermoWood- tuotteisiin. Tämän opinnäytetyön aiheena on eri havupuulaatujen lämpökäsittelyprosessit eri parametreilla ja 32 mm:n dimension eri laatujen värinmittaus CIELab-värinmittausmenetelmällä pinta- ja sydänlappeelta sekä näiden värinmittaustulosten ja vastaavien kappaleiden Sharpy iskulujuustestien tulosten korreloinnin tutkiminen.
Tutkimuksessa käytetty materiaali sahattiin, lajiteltiin ja esikuivattiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, josta materiaali tasaannutusten jälkeen kuljetettiin Lahden ammattikorkeakoululle lämpökäsiteltäväksi. Materiaali lämpökäsiteltiin Tekmawood-lämpökäsittelylaitoksessa dimensioittain lämpöpuuyhdistykseltä saaduilla eri prosessikaavoilla. Lämpökäsittelyjä tehtiin aikapohjaisella WinTek 2000 -ohjelmalla yhteensä 12 kappaletta ja jokaisessa käsittelyssä käytettiin eri parametrejä lämpökäsittelylämpötilan ja eri aikojen ja vaiheiden suhteen. Värinmittaukset suoritettiin Mikkelin ammattikorkeakoulussa Chroma Meter CR-210 -värianalyysilaitteella CIELab -värinmittausmenetelmällä. Iskulujuustestit suoritettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Sharpy Roell Amsler Rkp 300 -iskuvasaralla standardin EN ISO 179-1 mukaisesti.
Tutkimuksessa tehdyistä mittauksista voidaan yleisesti todeta, että puun lämpökäsittely tummentaa puuta eli pienentää L*-värikomponenttia. Sydän- lappeen väri on vaaleampaa kuin pintalappeen väri kaikissa käsittelylämpötiloissa ja pitoajoilla. Kummankin puulajin hyvälaatuiset optimilaadut olivat tummempia kuin huonompilaatuiset lankeavat laadut. Iskulujuustuloksia vertailtaessa vastaaviin L*-värikomponentteihin käy ilmi, että tummempi puu on iskulujuudeltaan heikompaa. Tuloksista saatiin hyödyllistä tietoa havupuiden eri laatujen värien käyttäytymisestä lämpökäsittelyprosessin eri parametreilla. Näitä käsittelyitä ja mittaustuloksia voidaan hyödyntää teollisuudessa, laadunvalvonnassa sekä jatkotutkimuksissa.
Tutkimuksessa käytetty materiaali sahattiin, lajiteltiin ja esikuivattiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa, josta materiaali tasaannutusten jälkeen kuljetettiin Lahden ammattikorkeakoululle lämpökäsiteltäväksi. Materiaali lämpökäsiteltiin Tekmawood-lämpökäsittelylaitoksessa dimensioittain lämpöpuuyhdistykseltä saaduilla eri prosessikaavoilla. Lämpökäsittelyjä tehtiin aikapohjaisella WinTek 2000 -ohjelmalla yhteensä 12 kappaletta ja jokaisessa käsittelyssä käytettiin eri parametrejä lämpökäsittelylämpötilan ja eri aikojen ja vaiheiden suhteen. Värinmittaukset suoritettiin Mikkelin ammattikorkeakoulussa Chroma Meter CR-210 -värianalyysilaitteella CIELab -värinmittausmenetelmällä. Iskulujuustestit suoritettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Sharpy Roell Amsler Rkp 300 -iskuvasaralla standardin EN ISO 179-1 mukaisesti.
Tutkimuksessa tehdyistä mittauksista voidaan yleisesti todeta, että puun lämpökäsittely tummentaa puuta eli pienentää L*-värikomponenttia. Sydän- lappeen väri on vaaleampaa kuin pintalappeen väri kaikissa käsittelylämpötiloissa ja pitoajoilla. Kummankin puulajin hyvälaatuiset optimilaadut olivat tummempia kuin huonompilaatuiset lankeavat laadut. Iskulujuustuloksia vertailtaessa vastaaviin L*-värikomponentteihin käy ilmi, että tummempi puu on iskulujuudeltaan heikompaa. Tuloksista saatiin hyödyllistä tietoa havupuiden eri laatujen värien käyttäytymisestä lämpökäsittelyprosessin eri parametreilla. Näitä käsittelyitä ja mittaustuloksia voidaan hyödyntää teollisuudessa, laadunvalvonnassa sekä jatkotutkimuksissa.