Suomenruotsalaisten osallistujien näkemyksiä ja odotuksia HyvinvointiTV®:n lähetyksistä
Haapanen, Heli (2013)
Haapanen, Heli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301291816
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301291816
Tiivistelmä
Ikärakenne koko Suomessa on suuressa muutoksessa ikääntyvien ihmisten määrän lisääntyessä nopeassa tahdissa. Esimerkkinä mainittakoon Espoon kaupungin väestöennuste, jonka mukaan, väkiluku tammikuussa 2022 tulisi olemaan 288 200. Yli 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaisi vuoteen 2022 mennessä 45 570 hengellä. Näistä ruotsinkielisten yli 65 vuotiaiden kasvuosuus vuonna 2021 olisi 4733 henkilöä. Nämä luvut kertovat, että iäkkäiden ihmisten palveluiden tueksi tarvitaan uusia hoitotyön menetelmiä, joissa käytetään hyväksi teknologiaa.
HyvinvointiTV®:n innovatiiviseen hyvinvointiteknologian järjestelmään perustuvat ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat olleet myös osa Turvallinen Koti -hanketta, joka päättyi viime vuoden 2011 elokuussa. Tämä hanke toteutettiin Euroopan kehitysaluerahaston (EAKR) tukemana ja toteutus on tapahtunut kahtena eri osahankkeena EHYENÄ ja OMANA, Etelä-Suomen maakuntien liittoutuman alueella. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut nimenomaan kehittää uudenlainen toimintamalli hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen. Turvallinen Koti -hakkeen EHYENÄ osahanketta on vetänyt Laurea ammattikorkeakoulu.
Vaikka Turvallinen Koti -hanke onkin päättynyt, on opinnäytetyöni osa tätä hanketta. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli saada selville iäkkäiden suomenruotsalaisten palvelutalojen asiakkaiden näkemykset ja odotukset HyvinvointiTV®:n ruotsinkielisistä lähetyksistä. Kohderyhmän asiakkaista suurin osa asui kolmessa eri Espoon palvelutalossa sekä yksi ryhmä kokoontui yhdessä Espoon kaupungin päiväkeskuksessa.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa olen käsitellyt ikääntymisen ja teknologian suhdetta, suomenruotsalaisia valottaen heidän kulttuuriaan ja pitkäikäisyyden salaisuuttaan, Turvallinen Koti -hanketta sekä asiakastyytyväisyyttä.
Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka toteutin yksilöhaastatteluina palvelutalojen asiakkaiden luona. Haastateltavien määrä oli lopulta kahdeksan (8) seitsemästätoista luvan antaneesta, mikä on suhteellisen pieni otantamäärä, mutta täyttää kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän kriteerit.
Haastattelujen perusteella teemoiksi nousivat asiakkaiden kokemukset ja mielipiteet, - joita tässä työssä tarkastellaan osallistujien näkemyksinä, sekä odotukset, HyvinvointiTV®:n ruotsinkielisiin palveluihin. Näiden teemojen analyysin kautta saatu tulos osoittaa, että asiakkaiden enemmistö oli tyytyväinen ruotsinkielisiin lähetyksiin. Tärkeimpänä yksittäisenä seikkana he kokivat juuri vuorovaikutteisuuden. Mielipiteiden kautta tulleita kehittämisehdotukset koskivat lähinnä ohjaajan kielitaitoa, artikulointia sekä teknisiin ongelmiin puuttumista. Ohjelmasisältöön liittyviä toiveita vastaajat eivät esittäneet. Lopputuloksena voidaan sanoa, että HyvinvointiTV®:n ruotsinkielisiä lähetyksiä jäätiin kaipaamaan.
HyvinvointiTV®:n innovatiiviseen hyvinvointiteknologian järjestelmään perustuvat ohjaus- ja neuvontapalvelut ovat olleet myös osa Turvallinen Koti -hanketta, joka päättyi viime vuoden 2011 elokuussa. Tämä hanke toteutettiin Euroopan kehitysaluerahaston (EAKR) tukemana ja toteutus on tapahtunut kahtena eri osahankkeena EHYENÄ ja OMANA, Etelä-Suomen maakuntien liittoutuman alueella. Hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut nimenomaan kehittää uudenlainen toimintamalli hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi hyvinvointiteknologiaa hyödyntäen. Turvallinen Koti -hakkeen EHYENÄ osahanketta on vetänyt Laurea ammattikorkeakoulu.
Vaikka Turvallinen Koti -hanke onkin päättynyt, on opinnäytetyöni osa tätä hanketta. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli saada selville iäkkäiden suomenruotsalaisten palvelutalojen asiakkaiden näkemykset ja odotukset HyvinvointiTV®:n ruotsinkielisistä lähetyksistä. Kohderyhmän asiakkaista suurin osa asui kolmessa eri Espoon palvelutalossa sekä yksi ryhmä kokoontui yhdessä Espoon kaupungin päiväkeskuksessa.
Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa olen käsitellyt ikääntymisen ja teknologian suhdetta, suomenruotsalaisia valottaen heidän kulttuuriaan ja pitkäikäisyyden salaisuuttaan, Turvallinen Koti -hanketta sekä asiakastyytyväisyyttä.
Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää ja aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua, jonka toteutin yksilöhaastatteluina palvelutalojen asiakkaiden luona. Haastateltavien määrä oli lopulta kahdeksan (8) seitsemästätoista luvan antaneesta, mikä on suhteellisen pieni otantamäärä, mutta täyttää kvalitatiivisen tutkimusmenetelmän kriteerit.
Haastattelujen perusteella teemoiksi nousivat asiakkaiden kokemukset ja mielipiteet, - joita tässä työssä tarkastellaan osallistujien näkemyksinä, sekä odotukset, HyvinvointiTV®:n ruotsinkielisiin palveluihin. Näiden teemojen analyysin kautta saatu tulos osoittaa, että asiakkaiden enemmistö oli tyytyväinen ruotsinkielisiin lähetyksiin. Tärkeimpänä yksittäisenä seikkana he kokivat juuri vuorovaikutteisuuden. Mielipiteiden kautta tulleita kehittämisehdotukset koskivat lähinnä ohjaajan kielitaitoa, artikulointia sekä teknisiin ongelmiin puuttumista. Ohjelmasisältöön liittyviä toiveita vastaajat eivät esittäneet. Lopputuloksena voidaan sanoa, että HyvinvointiTV®:n ruotsinkielisiä lähetyksiä jäätiin kaipaamaan.