Tukeminen, haasteet ja selviytymiskeinot : Alle kouluikäisten lasten vanhempien ajatuksia ja kokemuksia
Barck, Linda; Halonen, Johanna; Lassila, Ida-Maaria (2013)
Barck, Linda
Halonen, Johanna
Lassila, Ida-Maaria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302112242
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302112242
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda esille tämän hetkisiä vanhemmuuden haasteita, selviytymiskeinoja ja vanhempien tuen tarvetta. Tavoitteena oli selvittää vanhempien avuntarpeet ja tätä kautta kehittää Vantaan lapsiperheille suunnattuja palveluita.
Kysely toteutui Vantaan kaupungin internetsivuilla Webropol-kyselynä, josta opinnäytetyössä hyödynnettiin 11/2011-1/2012 välisenä aikana saadut vastaukset. Opinnäytetyössä huomioitiin ainoastaan alle kouluikäisten lasten vanhempien vastaukset, joita saatiin 748. Näistä äitien vastauksia oli 611 (82 %) ja isien 137 (18 %). Tulosten esilletuontivaiheessa yhdistettiin sekä laadullista sisällönanalyysiä että määrällistä erittelyä vastausten lukumäärissä ja prosenttiosuuksissa.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset selvittivät, millaisia haasteita nykypäivän vanhemmuudessa koetaan, millaisia voimavaroja vanhemmilla on käytössä arjen haasteista selviämiseen ja mihin asioihin vanhemmat toivovat saavansa tukea.
Vanhemmuuden haasteina koettiin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden puute, arjen kiireellisyys ja kasvatukselliset asiat. Vanhemmat pitivät yleisimpänä selviytymiskeinona vertaistukea, omaa kokemusta vanhemmuudesta, maalaisjärkeä, internetistä ja kirjallisuudesta saatavaa tietoa sekä asiantuntijoiden apua. Tuen tarpeissa vanhemmat toivoivat enemmän sosiaalisen tuen muotoja, kuten matalan kynnyksen palveluita, parempaa ja helpompaa tavoitettavuutta asiantuntijaan, sosiaalisia kontakteja, tukea työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa sekä vanhempien kasvatuksellisessa ja ohjauksellisessa tukemisessa. Vanhemmat kokivat vertaistuen tärkeäksi tuen muodoksi. Lisäksi kotihoidon tukeen toivottiin saatavan osaavaa henkilökuntaa, helppoa saatavuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että vanhempien tuen tarpeet ovat pysyneet melko samanlaisina aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Uutena ilmiöitä vanhemmuudessa voidaan huomata yhteiskunnallinen muutos, jonka myötä vanhemmat kokevat lasten kasvattamisen haastavampana kuin ennen. Muutos on tuonut mukanaan ulkoisia paineita, jotka heijastuvat vanhemmuuteen täydellisyyden tavoitteluna. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä oman ajan vaaliminen on vaikeaa työelämän hektisyyden ja arjen kiireen vuoksi. Epävarmuus ja arvoristiriidat ovat lisääntyneet muuttuvan yhteiskunnan ja jatkuvan informaatiotulvan vuoksi. Selviytymiskeinoja kuvaavissa vastaukissa vanhemmat toivat esille omia hyväksi havaitsemiaan keinoja ja kokemuksia.
Kysely toteutui Vantaan kaupungin internetsivuilla Webropol-kyselynä, josta opinnäytetyössä hyödynnettiin 11/2011-1/2012 välisenä aikana saadut vastaukset. Opinnäytetyössä huomioitiin ainoastaan alle kouluikäisten lasten vanhempien vastaukset, joita saatiin 748. Näistä äitien vastauksia oli 611 (82 %) ja isien 137 (18 %). Tulosten esilletuontivaiheessa yhdistettiin sekä laadullista sisällönanalyysiä että määrällistä erittelyä vastausten lukumäärissä ja prosenttiosuuksissa.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset selvittivät, millaisia haasteita nykypäivän vanhemmuudessa koetaan, millaisia voimavaroja vanhemmilla on käytössä arjen haasteista selviämiseen ja mihin asioihin vanhemmat toivovat saavansa tukea.
Vanhemmuuden haasteina koettiin työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmat, sosiaalisten suhteiden puute, arjen kiireellisyys ja kasvatukselliset asiat. Vanhemmat pitivät yleisimpänä selviytymiskeinona vertaistukea, omaa kokemusta vanhemmuudesta, maalaisjärkeä, internetistä ja kirjallisuudesta saatavaa tietoa sekä asiantuntijoiden apua. Tuen tarpeissa vanhemmat toivoivat enemmän sosiaalisen tuen muotoja, kuten matalan kynnyksen palveluita, parempaa ja helpompaa tavoitettavuutta asiantuntijaan, sosiaalisia kontakteja, tukea työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa sekä vanhempien kasvatuksellisessa ja ohjauksellisessa tukemisessa. Vanhemmat kokivat vertaistuen tärkeäksi tuen muodoksi. Lisäksi kotihoidon tukeen toivottiin saatavan osaavaa henkilökuntaa, helppoa saatavuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia.
Tutkimuksesta voidaan päätellä, että vanhempien tuen tarpeet ovat pysyneet melko samanlaisina aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Uutena ilmiöitä vanhemmuudessa voidaan huomata yhteiskunnallinen muutos, jonka myötä vanhemmat kokevat lasten kasvattamisen haastavampana kuin ennen. Muutos on tuonut mukanaan ulkoisia paineita, jotka heijastuvat vanhemmuuteen täydellisyyden tavoitteluna. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen sekä oman ajan vaaliminen on vaikeaa työelämän hektisyyden ja arjen kiireen vuoksi. Epävarmuus ja arvoristiriidat ovat lisääntyneet muuttuvan yhteiskunnan ja jatkuvan informaatiotulvan vuoksi. Selviytymiskeinoja kuvaavissa vastaukissa vanhemmat toivat esille omia hyväksi havaitsemiaan keinoja ja kokemuksia.