Läpimitta uudistamiskriteerinä Rovaniemen seudun kuivahkoilla kankailla
Mäcklin, Juho (2013)
Mäcklin, Juho
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302102223
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302102223
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Metsähallituksen Rovaniemen metsätiimin kuivahkojen kankaiden läpimitan osalta uudistuskypsiä tai lähes uudistuskypsiä männiköitä. Tutkimuksessa pyritään antamaan vastaus kyseisten metsiköiden uudistamisen ja toisaalta edelleen kasvattamisen kannattavuudesta, kun kannattavuuden mittarina käytetään näyttäjäprosenttia. Metsiköiden uudistuskypsyyden minimiläpimitta eli niin sanottu lakiraja on 22 senttimetriä. Tutkimuksessa pohditaan myös tämän läpimitan soveltuvuutta uudistamisessa. Metsiköistä relaskooppikoealoittain kerätyt puustotunnukset muodostavat tutkimusaineiston perustan.
Kuivahkot kankaat on tutkimusaineistossa jaettu kolmeen ryhmään niiden sisäisen boniteetin perusteella: normaalit, kiviset ja soistuneet/kunttaantuneet kuivahkot kankaat. Tutkimuksen avulla pyritään löytämään vastaus näiden kolmen erityyppisen kuivahkon kankaan taloudellisesti kannattavimmasta hakkuujärjestyksestä siten, että ensimmäisenä hakkuujärjestyksessä on heikoimman ja viimeisenä korkeimman näyttäjäprosentin metsiköt.
Tulosten perusteella nykyisellä 22 senttimetrin läpimitan uudistamiskriteerillä saavutetaan keskimäärin noin 3,4 prosentin näyttäjäprosentti tutkittavalla alueella, kun selittävänä tekijänä käytetään pelkästään metsikön pohjapinta-alalla painotettua keskiläpimittaa. Normaalien metsiköiden osalta vastaava näyttäjäprosentti on 3,6 prosenttia ja kivisten metsiköiden osalta 3,2 prosenttia. Soistuneiden/kunttaantuneiden osalta aineisto jäi liian pieneksi, jotta siitä voitaisiin tehdä yleistävä johtopäätös. Näiden tulosten perusteella neljän prosentin korkovaatimus on liian korkea käytettäväksi nykyisen 22 senttimetrin uudistamisläpimitassa. Kun huomioon otetaan lisäksi uudistamisen kustannukset ja verotus, realistinen korkovaatimus tutkittavalla alueella olisi noin 2,5 prosenttia. Hakkuujärjestyksestä voidaan todeta, että 22 senttimetrin läpimitassa ensin on kannattavampaa uudistaa boniteetiltaan kiviset kuivahkot kankaat ja tämän jälkeen normaalit kuivahkot kankaat.
Kuivahkot kankaat on tutkimusaineistossa jaettu kolmeen ryhmään niiden sisäisen boniteetin perusteella: normaalit, kiviset ja soistuneet/kunttaantuneet kuivahkot kankaat. Tutkimuksen avulla pyritään löytämään vastaus näiden kolmen erityyppisen kuivahkon kankaan taloudellisesti kannattavimmasta hakkuujärjestyksestä siten, että ensimmäisenä hakkuujärjestyksessä on heikoimman ja viimeisenä korkeimman näyttäjäprosentin metsiköt.
Tulosten perusteella nykyisellä 22 senttimetrin läpimitan uudistamiskriteerillä saavutetaan keskimäärin noin 3,4 prosentin näyttäjäprosentti tutkittavalla alueella, kun selittävänä tekijänä käytetään pelkästään metsikön pohjapinta-alalla painotettua keskiläpimittaa. Normaalien metsiköiden osalta vastaava näyttäjäprosentti on 3,6 prosenttia ja kivisten metsiköiden osalta 3,2 prosenttia. Soistuneiden/kunttaantuneiden osalta aineisto jäi liian pieneksi, jotta siitä voitaisiin tehdä yleistävä johtopäätös. Näiden tulosten perusteella neljän prosentin korkovaatimus on liian korkea käytettäväksi nykyisen 22 senttimetrin uudistamisläpimitassa. Kun huomioon otetaan lisäksi uudistamisen kustannukset ja verotus, realistinen korkovaatimus tutkittavalla alueella olisi noin 2,5 prosenttia. Hakkuujärjestyksestä voidaan todeta, että 22 senttimetrin läpimitassa ensin on kannattavampaa uudistaa boniteetiltaan kiviset kuivahkot kankaat ja tämän jälkeen normaalit kuivahkot kankaat.