Fysioterapian ja hoitotyön koulutusohjelmien kehittäminen opiskelijapalautteen pohjalta Otaniemen yksikössä
Saarelainen, Mikko; Niskala, Kaisa (2013)
Saarelainen, Mikko
Niskala, Kaisa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302252588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302252588
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa hoitotyön ja fysioterapian opetuksen kriittisistä laatutekijöistä ja syventää näiden tekijöiden taustalla olevaa tietämystä opetuksen kehittämiseksi. Tutkimustehtävänä oli selvittää millaisia kokemuksia opiskelijoilla on koulutuksen laadusta sekä millaisia koulutuksen laadun parantamisehdotuksia haastattelut antavat tulokseksi. Tutkimuksen pohjana ovat vuonna 2010 tehdyn kyselyn ne osa-alueet, jotka palautevastauksissa alittivat hälytysrajan (=3 pistettä). Tavoitteena oli saada opiskelijoilta konkreettisia ehdotuksia Laurea Otaniemen fysioterapian ja hoitotyön koulutusohjelmien kehittämiseksi ja näin parantaa kehittämispohjaisen oppimisen prosessia.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa teemarunkona olivat opiskelijapalautteen (2010) vastauksissa hälytysrajan alittaneet osaalueet. Haastatteluaineisto koostuu yhdeksästä valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan haastattelusta, joista neljä opiskelijaa oli hoitotyön ja viisi fysioterapian koulutusohjelmasta. Aineiston analysointimetodina käytettiin induktiivista sisällön analyysia ja raportoinnissa esitettiin lainauksia haastatteluaineistosta tulosten havainnollistamiseksi.
Haastatteluissa tulivat selkeästi esille ne tekijät, jotka opiskelijat kokivat opiskeluaan vaikeuttaviksi ja tulevan ammatillisen osaamisensa kannalta selkeiksi puutteiksi. Osa kehityskohteista on koulutusohjelmakohtaisia mutta valtaosa sellaisia, jotka näyttäisivät koskevan koko yksikön koulutuslinjauksia ja toimintakulttuuria. Kehityspohjainen oppiminen on Laureassa kehitetty oppimismalli. Sen avaaminen, ymmärtäminen ja soveltaminen sekä opettajille että opiskelijoille nousi esille molemmissa haastatteluryhmissä yksimielisenä näkemyksenä. Valmistuvilla opiskelijoilla oli omasta mielestään heikohkot valmiudet sekä kädentaidoissa että yrittäjyyteen. Konkreettista parannusta toivottiin aikataulujen pitävyyteen ja joihinkin tukipalveluihin. Lisäksi toivottiin lähiopetuksen painopisteiden tarkastamista siten, että opintojaksot palvelisivat paremmin käytännön ammattitaitoa. Opettajien pätevyys ja innostavuus koettiin tärkeäksi ammatillisessa kehittymisessä. Parannettavaa haastateltavien mielestä löytyy myös siitä, kuinka Laurea informoi koulutusohjelmista ja niiden sisällöstä markkinointimateriaalissaan, jonka osa haastateltavista koki jopa harhaanjohtavaksi. LaureaAMKOn kannattanee tarkistaa profilointiaan ja tiedotustaan, koska valmistuvien opiskelijoiden näkemys organisaatio merkityksestä oli epäselvä.
Tutkimus tuotti konkreettisia kehittämisideoita, jotka koskevat esimerkiksi koulutusohjelmien runkoja, opetusmenetelmiä, opintokokonaisuuksien painopisteitä, opettajiin liittyviä näkemyksiä ja poikkikoulutusohjelmaista toimintaa. Lisäksi opinnäytetyö antoi ajatuksia, miten kuunnella opiskelijoiden näkemyksiä. Haastateltavat suhtautuivat haastatteluihin myönteisesti, panostivat omien näkemystensä perusteluihin ja paneutuivat kehitysideoiden pohdintaan.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jossa teemarunkona olivat opiskelijapalautteen (2010) vastauksissa hälytysrajan alittaneet osaalueet. Haastatteluaineisto koostuu yhdeksästä valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan haastattelusta, joista neljä opiskelijaa oli hoitotyön ja viisi fysioterapian koulutusohjelmasta. Aineiston analysointimetodina käytettiin induktiivista sisällön analyysia ja raportoinnissa esitettiin lainauksia haastatteluaineistosta tulosten havainnollistamiseksi.
Haastatteluissa tulivat selkeästi esille ne tekijät, jotka opiskelijat kokivat opiskeluaan vaikeuttaviksi ja tulevan ammatillisen osaamisensa kannalta selkeiksi puutteiksi. Osa kehityskohteista on koulutusohjelmakohtaisia mutta valtaosa sellaisia, jotka näyttäisivät koskevan koko yksikön koulutuslinjauksia ja toimintakulttuuria. Kehityspohjainen oppiminen on Laureassa kehitetty oppimismalli. Sen avaaminen, ymmärtäminen ja soveltaminen sekä opettajille että opiskelijoille nousi esille molemmissa haastatteluryhmissä yksimielisenä näkemyksenä. Valmistuvilla opiskelijoilla oli omasta mielestään heikohkot valmiudet sekä kädentaidoissa että yrittäjyyteen. Konkreettista parannusta toivottiin aikataulujen pitävyyteen ja joihinkin tukipalveluihin. Lisäksi toivottiin lähiopetuksen painopisteiden tarkastamista siten, että opintojaksot palvelisivat paremmin käytännön ammattitaitoa. Opettajien pätevyys ja innostavuus koettiin tärkeäksi ammatillisessa kehittymisessä. Parannettavaa haastateltavien mielestä löytyy myös siitä, kuinka Laurea informoi koulutusohjelmista ja niiden sisällöstä markkinointimateriaalissaan, jonka osa haastateltavista koki jopa harhaanjohtavaksi. LaureaAMKOn kannattanee tarkistaa profilointiaan ja tiedotustaan, koska valmistuvien opiskelijoiden näkemys organisaatio merkityksestä oli epäselvä.
Tutkimus tuotti konkreettisia kehittämisideoita, jotka koskevat esimerkiksi koulutusohjelmien runkoja, opetusmenetelmiä, opintokokonaisuuksien painopisteitä, opettajiin liittyviä näkemyksiä ja poikkikoulutusohjelmaista toimintaa. Lisäksi opinnäytetyö antoi ajatuksia, miten kuunnella opiskelijoiden näkemyksiä. Haastateltavat suhtautuivat haastatteluihin myönteisesti, panostivat omien näkemystensä perusteluihin ja paneutuivat kehitysideoiden pohdintaan.