Metsänhoitoyhdistysten vaalit 2012 Eri metsänomistajaryhmien menestys sekä uusien valtuutettujen tavoitteet Länsi- Suomen alueella
Näsänen, Jukka (2013)
Näsänen, Jukka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303042863
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303042863
Tiivistelmä
Laki metsänhoitoyhdistyksistä on muuttumassa, kuten metsälakikin. Lakimuutos tulee vaikuttamaan metsänhoitoyhdistysten rahoitukseen sekä palvelutarjontaan unohtamatta tällä hetkellä voimassa olevia yhdistyksien rajoituksia. Alueellisilla metsänhoitoyhdistyksillä on jo tulevalla valtuustokaudella haasteena yhdistysten tulevaisuus ja yhdistysten eri tehtävät.
Etämetsänomistus lisääntyy tulevaisuudessa, ja metsänomistajaryhmät muuttuvat tämän seurauksena. Lisäksi metsänomistajien ikärakenne alenee jo luontaisestikin seuraavan 20 vuoden aikana.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Länsi-Suomen alueen metsänhoitoyhdistys-ten eri metsänomistajaryhmien menestystä sekä uusien valtuutettujen tavoitteita. Tutkimuksessa kootaan tausta-aineistoksi vaalien tulos. Uusien valtuutettujen tavoitteet selvitetään haastattelujen avulla. Haastattelulomakkeet, joissa kysymyksiä on 14 ja taustakysymyksiä 4 kappaletta, lähetettiin 27 valtuutetulle. Vastaukset kootaan teemoittain koosteeksi maakuntatason laajuisesti.
Valtuutetuista maanviljelijöitä oli 61 %, palkansaajia 18 %, yrittäjiä 15 % ja eläke-läisiä 5 %. Maanviljelijöiden metsänomistus on nykyisin noin 16 prosenttia, mutta he omistavat pääsääntöisesti suurempia pinta-aloja kuin muut ammattiryhmät. Valtuutetut asuvat 97-prosenttisesti samalla paikkakunnalla kuin omistavat metsääkin. Etämetsänomistajavaltuutetut ovat selvässä vähemmistössä: 2 % etämetsänomistajista asuu poissa yhdistyksen toimialueelta.
Uusien valtuutettujen tärkein tavoite valtuustokaudella on toimiva ja eri metsän-omistajaryhmiä laadukkaasti palveleva kilpailukykyinen metsänhoitoyhdistys, joka profiloituisi edelleenkin metsänomistajien edunvalvojana sekä kehittäisi toimin-taansa nykymetsätalouden tarpeita vastaavaksi.
Etämetsänomistus lisääntyy tulevaisuudessa, ja metsänomistajaryhmät muuttuvat tämän seurauksena. Lisäksi metsänomistajien ikärakenne alenee jo luontaisestikin seuraavan 20 vuoden aikana.
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Länsi-Suomen alueen metsänhoitoyhdistys-ten eri metsänomistajaryhmien menestystä sekä uusien valtuutettujen tavoitteita. Tutkimuksessa kootaan tausta-aineistoksi vaalien tulos. Uusien valtuutettujen tavoitteet selvitetään haastattelujen avulla. Haastattelulomakkeet, joissa kysymyksiä on 14 ja taustakysymyksiä 4 kappaletta, lähetettiin 27 valtuutetulle. Vastaukset kootaan teemoittain koosteeksi maakuntatason laajuisesti.
Valtuutetuista maanviljelijöitä oli 61 %, palkansaajia 18 %, yrittäjiä 15 % ja eläke-läisiä 5 %. Maanviljelijöiden metsänomistus on nykyisin noin 16 prosenttia, mutta he omistavat pääsääntöisesti suurempia pinta-aloja kuin muut ammattiryhmät. Valtuutetut asuvat 97-prosenttisesti samalla paikkakunnalla kuin omistavat metsääkin. Etämetsänomistajavaltuutetut ovat selvässä vähemmistössä: 2 % etämetsänomistajista asuu poissa yhdistyksen toimialueelta.
Uusien valtuutettujen tärkein tavoite valtuustokaudella on toimiva ja eri metsän-omistajaryhmiä laadukkaasti palveleva kilpailukykyinen metsänhoitoyhdistys, joka profiloituisi edelleenkin metsänomistajien edunvalvojana sekä kehittäisi toimin-taansa nykymetsätalouden tarpeita vastaavaksi.