Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 muutokset maaperän kunnostukseen
Kuutti, Sami (2013)
Kuutti, Sami
Turun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303042881
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303042881
Tiivistelmä
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin lainsäädäntö muuttui valtioneuvoston asetuksesta kesällä 2007. Asetus painottaa maaperän haitallisten aineiden todellisten vaikutusten riskiarviointia sekä kohdekohtaista näytteenottoa. Asetuksella korvattiin myös vuonna 1989 asetetut maaperän haitta-ainepitoisuuksien ohje- ja raja-arvot 52:lla kynnys- ja ohjearvolla. NCC Rakennus Oy on teettänyt Turun Mälikkälässä ympäristöarvioinnin omistamallaan As Oy Turun Westparkin Saarnin kiinteistöllä. Kiinteistö sijaitsee Parma Betonilan entisen betonielementtitehtaan alueella. Tutkimukset toteutti ympäristöalan konsulttiyritys Golder Associates Oy vuonna 2009. Maaperän puhdistuksessa noudatettiin kuitenkin vanhaa lainsäädäntöä Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen vuoden 2003 päätöksen mukaisesti. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia uudistuneen lainsäädännön muutoksia saastuneen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin. Esimerkkikohteena käytettiin NCC:n As Oy Turun Westparkin Saarnia. Vanhan lainsäädännön mukaan tehtyjen Saarnin maaperän puhdistuksen toimenpiteitä ja riskinarviointia verrattiin vuonna 2007 asetettuun lainsäädäntöön. Saarnin maa-ainesnäytteistä analysoituja haitta-ainepitoisuuksia verrattiin sekä vanhan lainsäädännön ohjearvoihin että uudistuneen lainsäädännön alempiin ohjearvoihin. Tämän perusteella arvioitiin, miten vuoden 2007 asetus vaikuttaisi maaperän pilaantuneisuuden määrittämiseen sekä maaperän puhdistustoimenpiteisiin.
Vanhan ja uuden lainsäädännön vertailun perusteella asuinalueiden maaperän arvioinneissa todetaan todennäköisesti aiempaa useampia kohteita pilaantumattomiksi. Valtioneuvoston asetuksessa painotettu kohdekohtainen ja tarkempi riskinarviointi johtaa tarkoituksenmukaisempaan resurssien käyttöön ja vähentää puutteellisin perustein aloitettuja kunnostustoimenpiteitä.
Vanhan ja uuden lainsäädännön vertailun perusteella asuinalueiden maaperän arvioinneissa todetaan todennäköisesti aiempaa useampia kohteita pilaantumattomiksi. Valtioneuvoston asetuksessa painotettu kohdekohtainen ja tarkempi riskinarviointi johtaa tarkoituksenmukaisempaan resurssien käyttöön ja vähentää puutteellisin perustein aloitettuja kunnostustoimenpiteitä.