Hyvä opiskelijaohjaus työyksikön etuna : kirjallisuuskatsaus hoitotyön opiskelijaohjauksesta ohjaajan näkökulmasta
Sulonen, Sonja; Raunio, Tiina (2013)
Sulonen, Sonja
Raunio, Tiina
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301241705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301241705
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää opiskelijaohjauksen laatua Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Tavoitteenamme oli kuvata opiskelijaohjauksen laadun ja omaohjauksen onnistumisen keskeisimmät tekijät. Opinnäytetyö oli hankkeistettu ja teimme sen Päijät-Hämeen keskussairaalalle, jolla on mahdollisuus hyödyntää kirjallisuuskatsauksen tuloksia kehitteillä oleviin opiskelijaohjauksen laatusuosituksiin. Opinnäytetyön toteutusmuotona käytimme kirjallisuuskatsausta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuskysymykset olivat: Millaisena opiskelijaohjausta kuvataan valituissa tutkimuksissa? Millaiset ovat omaohjaajan ominaisuudet valituissa tutkimuksissa? Mitkä tekijät edistävät omaohjauksen ja ohjaussuhteen onnistumista?
Kirjallisuuskatsauksen 17 hoitotyön opiskelijaohjausta käsittelevää tutkimusta olivat joko pro gradu- tutkielmia, väitöskirjoja tai tutkimusartikkeleita. Jokaisella tutkimuskysymyksellä oli omat aihetta käsittelevät tutkimukset. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen keskeisimmät tulokset olivat, että opiskelijaohjauksen edellytys on se, että opiskelijalla tulee olla nimetty ohjaaja ja harjoitteluyksikön ilmapiirin tulee olla opiskelijamyönteinen. Ohjauksen tulee olla sisällöltään etenevää toimintaa ja ohjauksen tulee tähdätä opiskelijan tavoitteiden saavuttamiseen, teorian ja käytännön yhdistämiseen sekä positiivisiin oppimiskokemuksiin. Toisen tutkimuskysymyksen keskeisimmät tulokset olivat, että omaohjaajalla on suuri vaikutus opiskelijan motivoitumiseen hoitotyössä oppimisessa, sekä siihen kuinka opiskelija pystyy harjoittelujaksollaan sisäistämään uusia asioita. Omaohjaajan tehtävänä on huolehtia opiskelijan käytännön asioista, sekä huolehtia, että opiskelija saa oppimisvalmiuksiinsa sopivia tehtäviä harjoittelun aikana. Omaohjaajan ja opiskelijan yhteistyön on tärkeää muodostua vastavuoroiseksi niin, että omaohjaaja voi kokea antavansa, sekä saavansa jotakin ohjatessaan opiskelijaa. Kolmannen tutkimuskysymyksen keskeisimmät tulokset käsittelivät ohjaussuhteen onnistumista edistäviä tekijöitä. Ohjaajan tulee omata riittävät ohjausvalmiudet, yhteistyötä tulee olla riittävästi organisaation, opettajan ja ohjaajan sekä työyhteisön välillä ja ohjausmateriaalia tulee olla riittävästi, jotta ohjaus on laadukasta.
Tutkimuskysymykset olivat: Millaisena opiskelijaohjausta kuvataan valituissa tutkimuksissa? Millaiset ovat omaohjaajan ominaisuudet valituissa tutkimuksissa? Mitkä tekijät edistävät omaohjauksen ja ohjaussuhteen onnistumista?
Kirjallisuuskatsauksen 17 hoitotyön opiskelijaohjausta käsittelevää tutkimusta olivat joko pro gradu- tutkielmia, väitöskirjoja tai tutkimusartikkeleita. Jokaisella tutkimuskysymyksellä oli omat aihetta käsittelevät tutkimukset. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen keskeisimmät tulokset olivat, että opiskelijaohjauksen edellytys on se, että opiskelijalla tulee olla nimetty ohjaaja ja harjoitteluyksikön ilmapiirin tulee olla opiskelijamyönteinen. Ohjauksen tulee olla sisällöltään etenevää toimintaa ja ohjauksen tulee tähdätä opiskelijan tavoitteiden saavuttamiseen, teorian ja käytännön yhdistämiseen sekä positiivisiin oppimiskokemuksiin. Toisen tutkimuskysymyksen keskeisimmät tulokset olivat, että omaohjaajalla on suuri vaikutus opiskelijan motivoitumiseen hoitotyössä oppimisessa, sekä siihen kuinka opiskelija pystyy harjoittelujaksollaan sisäistämään uusia asioita. Omaohjaajan tehtävänä on huolehtia opiskelijan käytännön asioista, sekä huolehtia, että opiskelija saa oppimisvalmiuksiinsa sopivia tehtäviä harjoittelun aikana. Omaohjaajan ja opiskelijan yhteistyön on tärkeää muodostua vastavuoroiseksi niin, että omaohjaaja voi kokea antavansa, sekä saavansa jotakin ohjatessaan opiskelijaa. Kolmannen tutkimuskysymyksen keskeisimmät tulokset käsittelivät ohjaussuhteen onnistumista edistäviä tekijöitä. Ohjaajan tulee omata riittävät ohjausvalmiudet, yhteistyötä tulee olla riittävästi organisaation, opettajan ja ohjaajan sekä työyhteisön välillä ja ohjausmateriaalia tulee olla riittävästi, jotta ohjaus on laadukasta.