Terveysalan opiskelijoiden kokema henkinen väkivalta ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa
Herttuainen, Anniina; Putkonen, Mari (2013)
Herttuainen, Anniina
Putkonen, Mari
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052090
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Saimaan ammattikorkeakoulun hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmien opiskelijoiden kokemaa henkistä väkivaltaa ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa sekä henkisen väkivallan seurauksia, siitä selviytymistä ja sen ennaltaehkäisyä. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisellä tutkimusmenetelmällä ja otokseen kuuluivat kaikki Saimaan am-mattikorkeakoulun 3. ja 4. vuoden nuoriso- ja aikuiskoulutuksen sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijat, yhteensä 196. Aineisto kerättiin sähköisellä Webropol-kyselyllä ja vastausprosentiksi saatiin 57 (N = 111).
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että noin puolet vastaajista oli omasta mielestään kokenut henkistä väkivaltaa harjoitteluissaan. Suurempi osa (77 %) oli kuullut opiskelijatoverin kokemasta henkisestä väkivallasta. Henkinen väkivalta ilmeni sanallisena ja sanattomana viestintänä, esimeriksi epäasiallisena puhetapana ja tietojen ja taitojen väheksymisenä. Merkittävin henkilö, jonka taholta opiskelija oli kokenut henkistä väkivaltaa, oli harjoitteluyksikön hoitaja. Henkinen väkivalta aiheutti opiskelijoille lähinnä negatiivisia tunteita, kuten kiukkua, hämmennystä ja ahdistusta, fyysisiä oireita, kuten uupumusta sekä opintojen etenemiseen vaikuttavia asioita, kuten ammatinvalinnan uudelleenpohtimista.
Opiskelijoiden yleisin käyttämä selviytymiskeino oli kokemuksien jakaminen esimerkiksi opiskelijatovereille. Lähes 90 % oli sitä mieltä, ettei koulussa ollut käyty tarpeeksi läpi ennen harjoittelua, kuinka toimia henkistä väkivaltaa kohdatessa. Opiskelijat toivoisivat saavansa koululta konkreettisia ohjeita, kuinka tunnistaa henkinen väkivalta, kuinka toimia sitä kohdatessaan sekä tietoa siitä, kenelle asiasta voi kertoa ja kuinka siihen puututaan. Naiset kokevat miehiä enemmän syrjintää harjoitteluissaan ja sairaanhoitajaopiskelijat kokevat terveydenhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoita enemmän syrjintää harjoitteluissaan.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää asian tiedostamisessa, ammattikorkeakoulujen hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoittelujen onnistumisessa, opiskelijoiden hyvinvoinnissa sekä harjoitteluyksiköiden harjoitteluohjausta ja opiskelijamyönteisyyttä kehitettäessä. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella erityisesti ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana tapahtuvan henkisen väkivallan ennaltaehkäisyä olisi tärkeää tutkia.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että noin puolet vastaajista oli omasta mielestään kokenut henkistä väkivaltaa harjoitteluissaan. Suurempi osa (77 %) oli kuullut opiskelijatoverin kokemasta henkisestä väkivallasta. Henkinen väkivalta ilmeni sanallisena ja sanattomana viestintänä, esimeriksi epäasiallisena puhetapana ja tietojen ja taitojen väheksymisenä. Merkittävin henkilö, jonka taholta opiskelija oli kokenut henkistä väkivaltaa, oli harjoitteluyksikön hoitaja. Henkinen väkivalta aiheutti opiskelijoille lähinnä negatiivisia tunteita, kuten kiukkua, hämmennystä ja ahdistusta, fyysisiä oireita, kuten uupumusta sekä opintojen etenemiseen vaikuttavia asioita, kuten ammatinvalinnan uudelleenpohtimista.
Opiskelijoiden yleisin käyttämä selviytymiskeino oli kokemuksien jakaminen esimerkiksi opiskelijatovereille. Lähes 90 % oli sitä mieltä, ettei koulussa ollut käyty tarpeeksi läpi ennen harjoittelua, kuinka toimia henkistä väkivaltaa kohdatessa. Opiskelijat toivoisivat saavansa koululta konkreettisia ohjeita, kuinka tunnistaa henkinen väkivalta, kuinka toimia sitä kohdatessaan sekä tietoa siitä, kenelle asiasta voi kertoa ja kuinka siihen puututaan. Naiset kokevat miehiä enemmän syrjintää harjoitteluissaan ja sairaanhoitajaopiskelijat kokevat terveydenhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoita enemmän syrjintää harjoitteluissaan.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää asian tiedostamisessa, ammattikorkeakoulujen hoitotyön ja ensihoidon koulutusohjelmien opiskelijoiden harjoittelujen onnistumisessa, opiskelijoiden hyvinvoinnissa sekä harjoitteluyksiköiden harjoitteluohjausta ja opiskelijamyönteisyyttä kehitettäessä. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella erityisesti ammattitaitoa edistävän harjoittelun aikana tapahtuvan henkisen väkivallan ennaltaehkäisyä olisi tärkeää tutkia.