Muistisairaiden kuntoutus Etelä-Karjalassa
Sinisalo, Hanna (2013)
Sinisalo, Hanna
Saimaan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302192411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302192411
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa muistisairaiden kuntoutuksen laatua Etelä-Karjalan alueella asiakkaiden itsensä sekä ammattihenkilöstön kokemana. Kartoituksen perusteella esitettiin kehittämistehtävät asiakaslähtöisen kuntoutuspolun laatimiseksi. Tutkimus on osa Etelä-Karjalan Muisti ry:n hallinnoiman Asiantuntija- ja tukikeskus Muistiluotsin toimintaa. Saadut tulokset ovat sen lisäksi hyödynnettävissä vuonna 2012 käynnistyneen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin MuistiApu –hankkeen toteutuksessa.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto muodostui asiakkailta viidessä fokusryhmähaastattelussa kerätystä haastatteluaineistosta sekä ammattihenkilöstön kirjoittamista esseekertomuksista (N=5). Fokusryhmähaastatteluista kolmeen osallistui muistisairaita henkilöitä (N=19) ja kahteen heidän omaisiaan (N=9). Lisäksi aineistona käytettiin vuosina 2011 ja 2012 järjestettyjen asiakasfoorumeiden (N=5) muistioita. Nykyisen kuntoutuspolun kuvaamiseen käytettiin valmiita asiakirjoja ja aineistoa täydennettiin tutkijan päiväkirjan avulla. Aineisto kerättiin kevään ja kesän 2012 aikana ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Analyysin pohjana toimi Muistiliitto ry:n kehittämä muistisairaiden kuntoutusmalli.
Tutkimuksen tulosten mukaan voimakkaimmat kehittämistarpeet kuntoutuksessa liittyvät tällä hetkellä muistisairauden varhaisvaiheen palveluihin, kuntoutuksen koordinointiin ja seurannan puutteeseen. Psyykkisen tuen tarve nousi diagnoosin yhteydessä suureksi sekä omaisilla että sairastuneilla itsellään. Saatuihin palveluihin ollaan pääasiassa tyytyväisiä, mutta palveluiden koetaan olevan hajanaisia ja vaikeasti saatavissa. Erityisesti kevyitä palveluja toivottiin lisää tukemaan muistisairaan aktiivista elämää. Kuljetus- tai saattajapalveluiden puute nousi esiin kuntoutuksen kaikissa vaiheissa. Kuntoutuksen laatuun liittyvät toiveet olivat samansuuntaisia sekä omaisilla että sairastuneilla itsellään. Ammattihenkilöstön esittämät näkökulmat eivät juurikaan eronneet asiakkaiden kuvaamista tarpeista.
Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto muodostui asiakkailta viidessä fokusryhmähaastattelussa kerätystä haastatteluaineistosta sekä ammattihenkilöstön kirjoittamista esseekertomuksista (N=5). Fokusryhmähaastatteluista kolmeen osallistui muistisairaita henkilöitä (N=19) ja kahteen heidän omaisiaan (N=9). Lisäksi aineistona käytettiin vuosina 2011 ja 2012 järjestettyjen asiakasfoorumeiden (N=5) muistioita. Nykyisen kuntoutuspolun kuvaamiseen käytettiin valmiita asiakirjoja ja aineistoa täydennettiin tutkijan päiväkirjan avulla. Aineisto kerättiin kevään ja kesän 2012 aikana ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla. Analyysin pohjana toimi Muistiliitto ry:n kehittämä muistisairaiden kuntoutusmalli.
Tutkimuksen tulosten mukaan voimakkaimmat kehittämistarpeet kuntoutuksessa liittyvät tällä hetkellä muistisairauden varhaisvaiheen palveluihin, kuntoutuksen koordinointiin ja seurannan puutteeseen. Psyykkisen tuen tarve nousi diagnoosin yhteydessä suureksi sekä omaisilla että sairastuneilla itsellään. Saatuihin palveluihin ollaan pääasiassa tyytyväisiä, mutta palveluiden koetaan olevan hajanaisia ja vaikeasti saatavissa. Erityisesti kevyitä palveluja toivottiin lisää tukemaan muistisairaan aktiivista elämää. Kuljetus- tai saattajapalveluiden puute nousi esiin kuntoutuksen kaikissa vaiheissa. Kuntoutuksen laatuun liittyvät toiveet olivat samansuuntaisia sekä omaisilla että sairastuneilla itsellään. Ammattihenkilöstön esittämät näkökulmat eivät juurikaan eronneet asiakkaiden kuvaamista tarpeista.