Kuntouttavan koulutuksen hyviä käytäntöjä
Pääskylä, Juha (2013)
Pääskylä, Juha
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303093130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303093130
Tiivistelmä
Kehittämishanke pohjaa kokemuksiin kahdesta laajasta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisöaloiteprojektista vuosina 1996–1999 (Employment Horizon) ja 2002–2005 (EQUAL). Kehittämisalueena oli kokeilla, minkälaisilla tukitoimilla työhallinnon työvoimakoulutus voisi soveltua erityistuen tarvitseville opiskelijoille, jotka työttöminä ollessaan valmentautuivat ammatillisesti työllistymään avoimille työmarkkinoille. Tukitoimet kattoivat sekä opiskelijaan henkilökohtaisen tuen (yksilöohjaus, ammatillinen valmentautuminen), verkostotyön sekä työpaikalle tarjottu tuki työnantajille ja työyhteisölle.
Raportin alussa valotetaan yhteiskunnallista kontekstia, jossa kuntouttavaa koulutusta on tarkoitus jatkossa kehittää. Lisäksi kehittämishankkeen tarkoituksena on siirtää kuntouttavan koulutuksen kehittämistoiminnan kautta syntyneitä hyviä käytäntöjä koulutusorganisaatioiden hyödynnettäväksi. Raportti keskittyy kuntouttavan koulutuskonseptin luomiseen ja sen piirteiden peilaamiseen työhallinnon selvityksiin, strategiapapereihin ja tulevaisuuden painopistealueisin.
Kuntouttavan koulutuksen tarjoajia seutukunnallisina toimijoina peilataan suhteessa Helka-selvitykseen (Heininen 2007). Koulutusorganisaatioita paikannetaan erityisesti suhteessa seudun välityömarkkinoihin.
Raportissa ehdotetaan kehittämään kokonaisvaltainen, integroitu kuntouttavan koulutuksen konsepti, joka pitää sisällään palvelukokonaisuuden (työllistymispolun) alku-, keskivaiheen ja loppupään työllistymispalvelut. Koulutusorganisaatioiden tulisi jatkossa kehittää voimakkaasti työelämälähtöisiä polun loppupään uusia palvelutuotteita.
Raportissa ehdotetaan, että nykytilanteen mukaisia pirstaleisia ohjauksen ja tuen palveluja integroitaisiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin erillinen ohjaava ja valmentava koulutus olisi upotettu sisään pitempiaikaiseen koulutusprosessiin. Konkreettisena toiminnan organisoimisen lisäksi esitetään ’integroivan työllistymisen toimintamallin’ mukaista toimintaa, jossa kuntouttavat elementit tuodaan heti alusta mukaan koulutusprosessiin ja tuki tuodaan työpaikkatasolle integroivan työllistymisen hyvien käytäntöjen mukaisesti.
Kehittämishankkeen tarkoituksena on siis siirtää kehittämistyön hyviä käytäntöjä kaikkien koulutusorganisaatioiden käyttöön, jotka haluavat kehittää kuntouttavaa ammatillista koulutusta opiskelijaryhmälle, joilla on erityistarpeita sekä ammatillisen opiskelun että työllistymisen suhteen. Perinteisen, muodolliseen kvalifikaatioon (tutkintoon) perustuvan koulutuksen sijasta erityishuomiota mallissa kohdistetaan työllistymiskynnyksen madaltamiseen koulutuksen aikana.
Raportin alussa valotetaan yhteiskunnallista kontekstia, jossa kuntouttavaa koulutusta on tarkoitus jatkossa kehittää. Lisäksi kehittämishankkeen tarkoituksena on siirtää kuntouttavan koulutuksen kehittämistoiminnan kautta syntyneitä hyviä käytäntöjä koulutusorganisaatioiden hyödynnettäväksi. Raportti keskittyy kuntouttavan koulutuskonseptin luomiseen ja sen piirteiden peilaamiseen työhallinnon selvityksiin, strategiapapereihin ja tulevaisuuden painopistealueisin.
Kuntouttavan koulutuksen tarjoajia seutukunnallisina toimijoina peilataan suhteessa Helka-selvitykseen (Heininen 2007). Koulutusorganisaatioita paikannetaan erityisesti suhteessa seudun välityömarkkinoihin.
Raportissa ehdotetaan kehittämään kokonaisvaltainen, integroitu kuntouttavan koulutuksen konsepti, joka pitää sisällään palvelukokonaisuuden (työllistymispolun) alku-, keskivaiheen ja loppupään työllistymispalvelut. Koulutusorganisaatioiden tulisi jatkossa kehittää voimakkaasti työelämälähtöisiä polun loppupään uusia palvelutuotteita.
Raportissa ehdotetaan, että nykytilanteen mukaisia pirstaleisia ohjauksen ja tuen palveluja integroitaisiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin erillinen ohjaava ja valmentava koulutus olisi upotettu sisään pitempiaikaiseen koulutusprosessiin. Konkreettisena toiminnan organisoimisen lisäksi esitetään ’integroivan työllistymisen toimintamallin’ mukaista toimintaa, jossa kuntouttavat elementit tuodaan heti alusta mukaan koulutusprosessiin ja tuki tuodaan työpaikkatasolle integroivan työllistymisen hyvien käytäntöjen mukaisesti.
Kehittämishankkeen tarkoituksena on siis siirtää kehittämistyön hyviä käytäntöjä kaikkien koulutusorganisaatioiden käyttöön, jotka haluavat kehittää kuntouttavaa ammatillista koulutusta opiskelijaryhmälle, joilla on erityistarpeita sekä ammatillisen opiskelun että työllistymisen suhteen. Perinteisen, muodolliseen kvalifikaatioon (tutkintoon) perustuvan koulutuksen sijasta erityishuomiota mallissa kohdistetaan työllistymiskynnyksen madaltamiseen koulutuksen aikana.