Tietomallin hyödyntäminen rakennusliikkeen oman asuntotuotannon määrä- ja kustannuslaskennassa
Ekman, Rickhard (2013)
Ekman, Rickhard
Yrkeshögskolan Novia
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303113160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303113160
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää tietomallipohjaisen määrä- ja kustannuslaskennan ongelmat ja hyöty nykyisessä laskentaprosessissa. Opinnäytetyön tilaajana toimii Lemminkäinen Talo Oy PKS (myöhemmin lyhenne LMK). Työssä pyritään vastaamaan kysymykseen, onko nykyiset tietomallit halutun tasoisia ja mitä asioita on kehitettävä, jotta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tietomallia etenkin määrälaskennassa aiempaa tehokkaammin. Onko esimerkiksi mahdollista ja tarpeellista, että kaikki rakennuksen osat mallinnetaan?
Aluksi työssä paneudutaan määrälaskentaan ja sen teoriaan ja selvitetään, miten Lemminkäinen Talo Oy:ssä lasketaan nykyään eri hankkeiden määriä ja kustannuksia. Opinnäytetyössä esitellään myös erilaisia tietomalli- ja kustannuslaskentaohjelmia ja sitä, miten nämä ohjelmat voidaan yhteensovittaa toisiinsa niin kuin ohjelmistosuunnittelijat ovat sen suunnitelleet. Tämän jälkeen työssä listataan tietomallipohjaisen määrälaskennan erilaisia hyötyjä ja riskejä ja verrataan tietomallipohjaista laskentaa perinteiseen laskentaan. Mallien ongelmia ja puutteita listattaessa käytetään apuna sekä vanhoja laskettuja kohteita että uusia laskennassa olevia kohteita. Opinnäytetyössä otetaan myös esiin määrä- ja kustannuslaskentatoimistojen näkökulma tietomallipohjaiseen laskentaan.
Tulokset osoittavat, että tietomallit eivät määrälaskentanäkökulmasta vastaa yleisiä tietomallivaatimuksia. Puutteellisen suunnittelun ohjauksen ja tietomallityökalujen käytön osaamattomuuden takia, laskentaan on toistaiseksi varattava yhtä paljon aikaa verrattuna perinteiseen laskentaan.
Aluksi työssä paneudutaan määrälaskentaan ja sen teoriaan ja selvitetään, miten Lemminkäinen Talo Oy:ssä lasketaan nykyään eri hankkeiden määriä ja kustannuksia. Opinnäytetyössä esitellään myös erilaisia tietomalli- ja kustannuslaskentaohjelmia ja sitä, miten nämä ohjelmat voidaan yhteensovittaa toisiinsa niin kuin ohjelmistosuunnittelijat ovat sen suunnitelleet. Tämän jälkeen työssä listataan tietomallipohjaisen määrälaskennan erilaisia hyötyjä ja riskejä ja verrataan tietomallipohjaista laskentaa perinteiseen laskentaan. Mallien ongelmia ja puutteita listattaessa käytetään apuna sekä vanhoja laskettuja kohteita että uusia laskennassa olevia kohteita. Opinnäytetyössä otetaan myös esiin määrä- ja kustannuslaskentatoimistojen näkökulma tietomallipohjaiseen laskentaan.
Tulokset osoittavat, että tietomallit eivät määrälaskentanäkökulmasta vastaa yleisiä tietomallivaatimuksia. Puutteellisen suunnittelun ohjauksen ja tietomallityökalujen käytön osaamattomuuden takia, laskentaan on toistaiseksi varattava yhtä paljon aikaa verrattuna perinteiseen laskentaan.