Monikulttuuristen sairaanhoitajien perehdyttäminen
Sarubin, Katja; Tiirikainen, Mira (2013)
Sarubin, Katja
Tiirikainen, Mira
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303173371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303173371
Tiivistelmä
Osaavasta työvoimasta tulee olemaan pulaa hyvinvointialalla ja henkilöstön lisäystä muun muassa ulkomaalaistaustaisista hoitajista. Monikulttuurisen työntekijän palkkaaminen tuo haasteita työyhteisölle ja työnantajalle. Vieras kulttuuri ja kieli tekevät työhön perehdyttämisestä ja opastamisesta haasteellista. Lisähaasteita uudessa maassa työskenteleville hoitotyöntekijöille aiheuttavat myös työtovereiden asenteet sekä suhteet työtovereihin ja esimiehiin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää monikulttuurisen sairaanhoitajan perehdytyksen ongelmakohtia ja haasteita Päijät-Hämeen keskussairaalassa osastonhoitajien tai muiden perehdytyksestä vastaavien henkilöiden näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää, jolle tyypillistä on tiedon tarkastelu numeerisesti. Kysely lähetettiin 60 henkilölle ja vastauksia saatiin 21 henkilöltä.
Kyselyssä oli kieltä, kulttuuria, asenteita ja perehdytystä koskevia väittämiä. Tutkimustuloksen tuloksissa yhtenä merkittävänä asiana nousi esiin kielitaidon merkitys kommunikoinnissa ja työhön perehtymisessä.Vastaajat kokivat kielitaidonmyös tärkeänä tekijänä potilasturvallisuudessa. Kulttuuria koskevissa vastauksissa merkittävin tulos oli vastaajien kokema puutteellinen kulttuurinen osaaminen. Myöskään kulttuurista erilaisuutta ei vielä osata hyödyntää kovin paljoa. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että monikulttuurisen sairaanhoitajan oma asenne vaikuttaa perehdytyksen onnistumiseen. Vastaajista valtaosan työyksikössä on käytössä perehdytysohjelma ja perehdytyksen tueksi on tarjolla kirjallista materiaalia. Vain noin puolet vastasi, että perehdytystä seurataan tarkistuslistan avulla. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että monikulttuurinen sairaanhoitaja tarvitsee pidemmän perehdyttämisajan, kuin valtaväestöön kuuluva.
Tutkimustulokset vahvistavat aiemmin tehtyjën tutkimusten tuloksia. Jatkokehittämisaiheena ehdotetaan perehdytysmateriaalin laatimista Päijät-Hämeen Keskussairaalassa työskenteleville monikulttuurisille hoitajille. Lisäksi jatkokehittämisaiheena on myös perehdytyksestä vastaaville ja heidän kulttuurisen osaamisen nostaminen. Lisäksi organisaatio- tai toimipaikkakohtaista kielikoulutusta on syytä miettiä jatkossa, mikäli ulkomaalaista henkilökuntaa rektytoidaan enemmän.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä menetelmää, jolle tyypillistä on tiedon tarkastelu numeerisesti. Kysely lähetettiin 60 henkilölle ja vastauksia saatiin 21 henkilöltä.
Kyselyssä oli kieltä, kulttuuria, asenteita ja perehdytystä koskevia väittämiä. Tutkimustuloksen tuloksissa yhtenä merkittävänä asiana nousi esiin kielitaidon merkitys kommunikoinnissa ja työhön perehtymisessä.Vastaajat kokivat kielitaidonmyös tärkeänä tekijänä potilasturvallisuudessa. Kulttuuria koskevissa vastauksissa merkittävin tulos oli vastaajien kokema puutteellinen kulttuurinen osaaminen. Myöskään kulttuurista erilaisuutta ei vielä osata hyödyntää kovin paljoa. Suurin osa kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että monikulttuurisen sairaanhoitajan oma asenne vaikuttaa perehdytyksen onnistumiseen. Vastaajista valtaosan työyksikössä on käytössä perehdytysohjelma ja perehdytyksen tueksi on tarjolla kirjallista materiaalia. Vain noin puolet vastasi, että perehdytystä seurataan tarkistuslistan avulla. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että monikulttuurinen sairaanhoitaja tarvitsee pidemmän perehdyttämisajan, kuin valtaväestöön kuuluva.
Tutkimustulokset vahvistavat aiemmin tehtyjën tutkimusten tuloksia. Jatkokehittämisaiheena ehdotetaan perehdytysmateriaalin laatimista Päijät-Hämeen Keskussairaalassa työskenteleville monikulttuurisille hoitajille. Lisäksi jatkokehittämisaiheena on myös perehdytyksestä vastaaville ja heidän kulttuurisen osaamisen nostaminen. Lisäksi organisaatio- tai toimipaikkakohtaista kielikoulutusta on syytä miettiä jatkossa, mikäli ulkomaalaista henkilökuntaa rektytoidaan enemmän.