Energiamääräysten soveltaminen korjausrakentamisessa
Kela, Antti (2013)
Kela, Antti
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303193448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303193448
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on energiamääräysten soveltaminen korjausrakentamisessa. Lainsäädännössä on epäselvyyksiä siitä, miten sovelletaan rakennusmääräyksiä korjausrakentamisessa. Tässä työssä näitä epäselvyyksiä käsitellään energiatehokkuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyössä on tuotu esille nykyistä lainsäädäntöämme ja sen epäselvyyksiä koskien rakennuskantamme energiatehokkuutta. Työssä on myös käsitelty kahta esimerkkikohdetta, joille on Into-ohjelmaa käyttäen laskettu kustannuksia energiakorjauksille. Into-ohjelman toimivuutta on myös testattu ja mahdolliset kehitysehdotukset ohjelmaan on tuotu esille. Lisäksi opinnäytetyössä esitellään myös olemassa olevien rakennusten vaurioita, jotka osaltaan vaikuttavat myös energiatehokkuuteen ja rakennuksen terveyteen.
Työn tuloksena voidaan todeta, että vanhentuvan rakennuskantamme energiatehokkuutta on syytä parantaa, jotta päästään Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivin tasolle. Tämä tavoite voidaan saavuttaa, sillä olemassa olevassa rakennuskannassamme on paljon energiansäästöpotentiaalia. Uudisrakentamista vastaavalle tasolle pääseminen olemassa olevien rakennusten energiatehokkuudessa on kuitenkin käytännössä usein mahdotonta. Rakennusten parantaminen uudisrakentamisen tasolle ei ole aina kustannustehokasta otettaessa huomioon myös rakennuksen rakennusfysikaalinen toimivuus. Jatkossa tulisi selvittää, mitkä korjaukset erilaisissa kohteissa olisivat tärkeimpiä energiansäästön ja rakennusten toimivuuden kannalta.
Opinnäytetyössä on tuotu esille nykyistä lainsäädäntöämme ja sen epäselvyyksiä koskien rakennuskantamme energiatehokkuutta. Työssä on myös käsitelty kahta esimerkkikohdetta, joille on Into-ohjelmaa käyttäen laskettu kustannuksia energiakorjauksille. Into-ohjelman toimivuutta on myös testattu ja mahdolliset kehitysehdotukset ohjelmaan on tuotu esille. Lisäksi opinnäytetyössä esitellään myös olemassa olevien rakennusten vaurioita, jotka osaltaan vaikuttavat myös energiatehokkuuteen ja rakennuksen terveyteen.
Työn tuloksena voidaan todeta, että vanhentuvan rakennuskantamme energiatehokkuutta on syytä parantaa, jotta päästään Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivin tasolle. Tämä tavoite voidaan saavuttaa, sillä olemassa olevassa rakennuskannassamme on paljon energiansäästöpotentiaalia. Uudisrakentamista vastaavalle tasolle pääseminen olemassa olevien rakennusten energiatehokkuudessa on kuitenkin käytännössä usein mahdotonta. Rakennusten parantaminen uudisrakentamisen tasolle ei ole aina kustannustehokasta otettaessa huomioon myös rakennuksen rakennusfysikaalinen toimivuus. Jatkossa tulisi selvittää, mitkä korjaukset erilaisissa kohteissa olisivat tärkeimpiä energiansäästön ja rakennusten toimivuuden kannalta.