Uusi Suunta - yksilöohjelma seksuaalirikoksista tuomituille : Ohjaajien näkemyksiä työskentelystä seksuaalirikollisten kanssa
Tähtinen, Ulla (2013)
Tähtinen, Ulla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303123208
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303123208
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on Laurea-ammattikorkeakoulun rikosseuraamusalan opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia Uusi suunta- ohjelman pilotointiin osallistuneiden ohjaajien ajatuksia ja kokemuksia seksuaalirikollisten kanssa työskentelystä ja siten vaikuttaa seksuaalirikollisten kanssa työskentelevien ohjaajien työn kehittämiseen.
Uusi Suunta- ohjelma on pilotointivaiheessa oleva strukturoitu ohjelmamanuaali kaikille seksuaalirikollisille. Ohjelma perustuu seksuaalirikollisten yksilökuntoutukselle. Ohjelman ensimmäinen osa perustuu motivoivaan haastatteluun sekä kognitiivis-behavioraaliseen kuntoutusteoriaan. Toinen osa perustuu RNR-teoriaan (risk, need, responsivity-principles) ja kolmas osa Good Lives Model –teoriaan. Ohjelman tarkoituksena on alentaa tuomituiden uusimisriskiä sekä lisätä heidän ymmärrystään omaan rikokseensa. Uusi suunta- ohjelman osallistumiskriteereinä ovat tuomio seksuaalirikoksesta, riittävä aika osallistua (12 viikkoa), riittävä kielitaito sekä riittävät kognitiiviset kyvyt.
Seksuaalirikollisten kanssa työskenteleviä ohjaajia ei ole tutkittu Suomessa juuri ollenkaan. Opinnäytetyön taustatutkimukset ja teoreettinen viitekehys koostuvat pääosin ulkomailla tehdyistä tutkimuksista. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla joulukuussa 2012. Haastateltavina olivat viisi ohjelman pilotointiin osallistunutta ohjaajaa. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla.
Opinnäytetyön tulokset olivat samansuuntaisia kuin ulkomaalaisissa tutkimuksissa. Yllättävä tulos tässä opinnäytetyössä oli ohjaajien ristiriitainen suhtautuminen työstä aiheutuviin negatiivisiin vaikutuksiin. Aluksi negatiivisista vaikutuksista ei ollut juuri kuultu, eikä niiden ajateltu vaikuttavan juurikaan omaan työhön. Myöhemmin kysyttäessä ohjaajien kokemat tunteet ja vaikutukset olivat kuitenkin myös negatiivisia. Positiivisia kokemuksia oli melkein yhtä paljon kuin negatiivisiakin, mikä tuloksena poikkesi ulkomaisista tutkimuksista.
Mielenkiintoiseksi nousi empaattisuuden käsitteen ristiriitaisuus työskentelyssä seksuaalirikollisten parissa. Empaattisuutta pidettiin niin ulkomaalaisissa tutkimuksissa kuin ohjaajienkin mielestä hyvän ohjaajan yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista. Samaan aikaan juuri empaattisuus altistaa ohjaajat traumatisoitumiselle.
Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan käyttää seksuaalirikollisten parissa työskentelevien ohjaajien koulutuksen suunnittelussa sekä Uusi Suunta- ohjelman kehittelyssä.
Uusi Suunta- ohjelma on pilotointivaiheessa oleva strukturoitu ohjelmamanuaali kaikille seksuaalirikollisille. Ohjelma perustuu seksuaalirikollisten yksilökuntoutukselle. Ohjelman ensimmäinen osa perustuu motivoivaan haastatteluun sekä kognitiivis-behavioraaliseen kuntoutusteoriaan. Toinen osa perustuu RNR-teoriaan (risk, need, responsivity-principles) ja kolmas osa Good Lives Model –teoriaan. Ohjelman tarkoituksena on alentaa tuomituiden uusimisriskiä sekä lisätä heidän ymmärrystään omaan rikokseensa. Uusi suunta- ohjelman osallistumiskriteereinä ovat tuomio seksuaalirikoksesta, riittävä aika osallistua (12 viikkoa), riittävä kielitaito sekä riittävät kognitiiviset kyvyt.
Seksuaalirikollisten kanssa työskenteleviä ohjaajia ei ole tutkittu Suomessa juuri ollenkaan. Opinnäytetyön taustatutkimukset ja teoreettinen viitekehys koostuvat pääosin ulkomailla tehdyistä tutkimuksista. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja sen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla joulukuussa 2012. Haastateltavina olivat viisi ohjelman pilotointiin osallistunutta ohjaajaa. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla.
Opinnäytetyön tulokset olivat samansuuntaisia kuin ulkomaalaisissa tutkimuksissa. Yllättävä tulos tässä opinnäytetyössä oli ohjaajien ristiriitainen suhtautuminen työstä aiheutuviin negatiivisiin vaikutuksiin. Aluksi negatiivisista vaikutuksista ei ollut juuri kuultu, eikä niiden ajateltu vaikuttavan juurikaan omaan työhön. Myöhemmin kysyttäessä ohjaajien kokemat tunteet ja vaikutukset olivat kuitenkin myös negatiivisia. Positiivisia kokemuksia oli melkein yhtä paljon kuin negatiivisiakin, mikä tuloksena poikkesi ulkomaisista tutkimuksista.
Mielenkiintoiseksi nousi empaattisuuden käsitteen ristiriitaisuus työskentelyssä seksuaalirikollisten parissa. Empaattisuutta pidettiin niin ulkomaalaisissa tutkimuksissa kuin ohjaajienkin mielestä hyvän ohjaajan yhtenä tärkeimmistä ominaisuuksista. Samaan aikaan juuri empaattisuus altistaa ohjaajat traumatisoitumiselle.
Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan käyttää seksuaalirikollisten parissa työskentelevien ohjaajien koulutuksen suunnittelussa sekä Uusi Suunta- ohjelman kehittelyssä.