Reilun kaupan kunta : yksityisen ja kolmannen sektorin sitouttaminen reilun kaupan edistämiseen
Michelsson, Kati (2009)
Michelsson, Kati
Turun ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306533
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306533
Tiivistelmä
Euroopassa on jo satoja Reilun kaupan kuntia, mutta Suomessa arvonimen on tähän mennessä saanut vasta neljä kuntaa. Moni kunta Suomessa on kuitenkin parhaillaan tekemässä työtä saadakseen Reilun kaupan edistämisyhdistyksen myöntämän arvonimen. Arvonimen kriteerit vaativat, että reilun kaupan edistämiseen sitoutuvat niin kunnan julkinen sektori kuin myös yksityinen ja kolmas sektori. Julkisella sektorilla asiat voidaan viedä läpi päätösten avulla, mutta yksityisellä ja kolmannella sektorilla kenelläkään ei ole ylintä päätösvaltaa. Tässä työssä tutkittiin, miten yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatiot saataisiin sitoutumaan Reilun kaupan kunta -kriteereihin.
Tutkimuksen pääaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla, joka toteutettiin maaliskuun 2009 aikana. Lisäaineistoa kertyi kyselyn suunnittelun aikana. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui kahdeksan suomalaista kaupunkia ja yksi kunta internetissä saatavilla olevien tietojen perusteella. Kolme näistä (Pori, Tampere ja Utajärvi) olivat jo saavuttaneet arvonimen tutkimuksen ollessa käynnissä, ja kuudessa (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Turku, Ulvila) oli käynnissä pitkälle edennyt työ arvonimen saavuttamiseksi. Espoo saavutti arvonimen tutkimuksen aikana. Kyselyyn tehty taustatyö ja kyselyvastaukset paljastivat Reilun kaupan kunta -kampanjoinnin ongelmakohdat. Kyselyyn vastanneista, internettiin listatuista Reilun kaupan kunta -kampanjaan sitoutuneista tahoista vain joka kolmas tiesi olevansa mukana kyseisessä kampanjassa. Organisaatioita oli lisätty listalle kriteerien täyttymiseksi kysymättä organisaatioilta itseltään halukkuutta olla mukana kampanjassa ja sitoutua arvonimen vaatimiin kriteereihin.
Arvonimen saavuttaneet kunnat ja kaupungit tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kohtaamaan ongelmia, sillä kriteerien jatkuvan parantamisen periaatetta on vaikea täyttää, jos mukaan lasketut organisaatiot eivät ole sitoutuneet Reilun kaupan kunnan kriteereihin mitenkään. Puutteet tiedotuksessa ja kommunikoinnissa ovat valitettavan tavallisia, mutta onneksi helppoja korjata. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan Reilun kaupan kunta -kampanja kehittyy.
Tutkimuksen pääaineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla, joka toteutettiin maaliskuun 2009 aikana. Lisäaineistoa kertyi kyselyn suunnittelun aikana. Kyselyn kohderyhmäksi valikoitui kahdeksan suomalaista kaupunkia ja yksi kunta internetissä saatavilla olevien tietojen perusteella. Kolme näistä (Pori, Tampere ja Utajärvi) olivat jo saavuttaneet arvonimen tutkimuksen ollessa käynnissä, ja kuudessa (Espoo, Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Turku, Ulvila) oli käynnissä pitkälle edennyt työ arvonimen saavuttamiseksi. Espoo saavutti arvonimen tutkimuksen aikana. Kyselyyn tehty taustatyö ja kyselyvastaukset paljastivat Reilun kaupan kunta -kampanjoinnin ongelmakohdat. Kyselyyn vastanneista, internettiin listatuista Reilun kaupan kunta -kampanjaan sitoutuneista tahoista vain joka kolmas tiesi olevansa mukana kyseisessä kampanjassa. Organisaatioita oli lisätty listalle kriteerien täyttymiseksi kysymättä organisaatioilta itseltään halukkuutta olla mukana kampanjassa ja sitoutua arvonimen vaatimiin kriteereihin.
Arvonimen saavuttaneet kunnat ja kaupungit tulevat todennäköisesti tulevaisuudessa kohtaamaan ongelmia, sillä kriteerien jatkuvan parantamisen periaatetta on vaikea täyttää, jos mukaan lasketut organisaatiot eivät ole sitoutuneet Reilun kaupan kunnan kriteereihin mitenkään. Puutteet tiedotuksessa ja kommunikoinnissa ovat valitettavan tavallisia, mutta onneksi helppoja korjata. Nähtäväksi jää, mihin suuntaan Reilun kaupan kunta -kampanja kehittyy.