Metsätalousyrittäjyys pääelinkeinona
Sikanen, Pekka (2013)
Sikanen, Pekka
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303203469
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303203469
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä päätoimisen toimeentulon mahdollistava metsätilakokonaisuus Etelä-Savon maakunnassa. Motivaatio työn tekemiselle on oma mielenkiinto metsätalousyrittäjyyttä kohtaan. Ajankohtaiskeskustelu yksityismetsätalouden elinkeinolähtöisyyden parantamiseksi on vilkasta. Metsätilojen keskikoko on liian pieni ja metsäteollisuuden puunsaanti epätasaista ja tehotonta. Ratkaisuksi ongelmiin esitetään usein metsätalousyrittäjyyttä, mutta metsänomistajien mahdollisuudet tällaiseen toimintaan unohtuvat. Päätoiminen työ metsätalousyrittäjänä edellyttää riittävästi tuloja, työtä ja yhteiskunnallisia kannustimia. On siis tarpeen selvittää metsän tarjoamat mahdollisuudet.
Opinnäytetyö on toteutettu tutkimalla alan kirjallisuutta, lehtiä ja Internet-lähteitä. Päätoimisen toimeentulon määritelmän viitearvona käytettiin palkansaajien keskiansiota vuonna 2010. Työssä on kuvailtu metsätalousyrittäjän toimintaympäristöä monipuolisesti politiikkaa unohtamatta. Päällimmäisenä mielenkiinnon kohteena olivat tilakokonaisuuden tulot, menot, työmenekki ja verotus. Työssä esitetyt laskelmat ovat keskimääräisiä lukuja tehokkaassa metsätaloudessa. Työn yhtenä tarkoituksena on, että saadut tulokset muodostavat vertailupohjan metsätalouden kannattavuudesta pääelinkeinona. Etelä-Savossa asuva metsätalousyrittäjäksi haluava voi suoraan tämän työn perusteella arvioida esimerkiksi tulevan työmenekkinsä määrää suhteessa tuloihin, tai verrata jo olemassa olevan metsäomaisuutensa tuottoa ja kulurakennetta opinnäytetyössäni keskimääräisesti laskettuun tilakokonaisuuteen.
Tärkeimmät tulokset tässä opinnäytetyössä liittyvät tulotasoihin ja työmenekin eri osa-alueisiin. Työssä laskettiin 3 eri tulotasoa. Etelä-Savossa noin 250 hehtaaria metsää mahdollistaa palkansaajien keskimääräisen tulotason. Työmenekin laskennassa osoittautui, että puolet vuosityöajasta kuluu harvennushakkuissa. Tämä antoi aihetta myös pohdintaan, jossa vertailtiin eri työlajien tuottavuutta. Tuottavinta työtä ovat taimikonhoitotyöt ja istutus. Harvennushakkuista vain osa kannattaisi tehdä itse.
Opinnäytetyö on toteutettu tutkimalla alan kirjallisuutta, lehtiä ja Internet-lähteitä. Päätoimisen toimeentulon määritelmän viitearvona käytettiin palkansaajien keskiansiota vuonna 2010. Työssä on kuvailtu metsätalousyrittäjän toimintaympäristöä monipuolisesti politiikkaa unohtamatta. Päällimmäisenä mielenkiinnon kohteena olivat tilakokonaisuuden tulot, menot, työmenekki ja verotus. Työssä esitetyt laskelmat ovat keskimääräisiä lukuja tehokkaassa metsätaloudessa. Työn yhtenä tarkoituksena on, että saadut tulokset muodostavat vertailupohjan metsätalouden kannattavuudesta pääelinkeinona. Etelä-Savossa asuva metsätalousyrittäjäksi haluava voi suoraan tämän työn perusteella arvioida esimerkiksi tulevan työmenekkinsä määrää suhteessa tuloihin, tai verrata jo olemassa olevan metsäomaisuutensa tuottoa ja kulurakennetta opinnäytetyössäni keskimääräisesti laskettuun tilakokonaisuuteen.
Tärkeimmät tulokset tässä opinnäytetyössä liittyvät tulotasoihin ja työmenekin eri osa-alueisiin. Työssä laskettiin 3 eri tulotasoa. Etelä-Savossa noin 250 hehtaaria metsää mahdollistaa palkansaajien keskimääräisen tulotason. Työmenekin laskennassa osoittautui, että puolet vuosityöajasta kuluu harvennushakkuissa. Tämä antoi aihetta myös pohdintaan, jossa vertailtiin eri työlajien tuottavuutta. Tuottavinta työtä ovat taimikonhoitotyöt ja istutus. Harvennushakkuista vain osa kannattaisi tehdä itse.