Suomen eläkejärjestelmä ja vapaaehtoinen eläkesäästäminen : Nuorten mielipiteitä vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä
Härkönen, Sonja (2013)
Härkönen, Sonja
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304054015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304054015
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nuorten mielipiteitä vapaaehtoista eläkesäästämisestä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko nuorten mielestä vapaaehtoinen eläkesäästäminen tarpeellista, milloin he pystyisivät aloittamaan säästämisen, kuinka tietoisia he ovat tulevasta eläkkeestään, tietävätkö he mitkä asiat vaikuttavat eläkkeen suuruuteen ja mistä he ovat tietoa saaneet.
Tavoitteena oli myös selvittää, aikovatko nuoret varautua eläkeikään, tietävätkö he, mikä heidän eläkkeensä tulee olemaan, ja kokevatko he tarpeelliseksi vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin myös Suomen eläkejärjestelmää ja sen kestävyyttä.
Tutkimuksen oli tarkoitus olla kartoittava. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla puolistrukturoidun mallin mukaisesti, sillä sen avulla pystyttiin tekemään avoimia kysymyksiä ja ohjattuja kysymyksiä. Näin saatiin kerättyä nuorten ajatuksia ja selkeitä vastauksia asioista, joita haluttiin kartoittaa. Tutkittavana joukkona olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden päiväopiskelijat. Tutkimukseen vastasi yhteensä 68 henkilöä.
Suurin osa vastaajista koki eläkesäästämisen tarpeelliseksi, mutta he eivät olleet tietoisia tulevasta eläkkeestään tai siitä milloin säästäminen olisi hyvä aloittaa. Suurin osa vastaajista haluaisi saada eläkkeellä palkkansa verran tuloja, mutta vain harva on aloittanut eläkesäästämisen. Tästä voi päätellä sen, että nuoret eivät ole tietoisia siitä, mikä heidän työeläkkeensä tulee olemaan, eivätkä he ole myöskään tietoisia siitä, kuinka, milloin ja millä summalla säästäminen tulisi aloittaa, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Johtopäätöksenä tästä voitiin tehdä se, että nuorille pitäisi jakaa enemmän tietoa eläkesäästämisestä ja tulevan eläkkeen suuruudesta.
Tavoitteena oli myös selvittää, aikovatko nuoret varautua eläkeikään, tietävätkö he, mikä heidän eläkkeensä tulee olemaan, ja kokevatko he tarpeelliseksi vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin myös Suomen eläkejärjestelmää ja sen kestävyyttä.
Tutkimuksen oli tarkoitus olla kartoittava. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla puolistrukturoidun mallin mukaisesti, sillä sen avulla pystyttiin tekemään avoimia kysymyksiä ja ohjattuja kysymyksiä. Näin saatiin kerättyä nuorten ajatuksia ja selkeitä vastauksia asioista, joita haluttiin kartoittaa. Tutkittavana joukkona olivat Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden päiväopiskelijat. Tutkimukseen vastasi yhteensä 68 henkilöä.
Suurin osa vastaajista koki eläkesäästämisen tarpeelliseksi, mutta he eivät olleet tietoisia tulevasta eläkkeestään tai siitä milloin säästäminen olisi hyvä aloittaa. Suurin osa vastaajista haluaisi saada eläkkeellä palkkansa verran tuloja, mutta vain harva on aloittanut eläkesäästämisen. Tästä voi päätellä sen, että nuoret eivät ole tietoisia siitä, mikä heidän työeläkkeensä tulee olemaan, eivätkä he ole myöskään tietoisia siitä, kuinka, milloin ja millä summalla säästäminen tulisi aloittaa, jotta tavoitteeseen päästäisiin. Johtopäätöksenä tästä voitiin tehdä se, että nuorille pitäisi jakaa enemmän tietoa eläkesäästämisestä ja tulevan eläkkeen suuruudesta.