Kun kosketat minua, kosketat tunteitani : Kosketuksen käyttö paritanssin opetuksessa
Keisala, Jyrki (2013)
Keisala, Jyrki
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304094156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304094156
Tiivistelmä
Koskettamalla opettaminen on taktiilista tanssin opettamista, jossa oppilaita ohjataan suoraan kehollisen palautteen kautta käyttäen lähinnä kosketus- ja paineaisteja. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kosketuksen käyttöä paritanssin opetuksessa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli se, miten, milloin, kenelle ja missä paritanssin lajeissa tanssinopettaja voisi käyttää koskettamista opetuksessaan.
Opinnäytetyön tietoperusta nojaa ihmiskehon sensomotorisen toiminnan tarkasteluun ja tämän toiminnan kehon liikkeitä koskevia mentaalimalleja muokkaavaan vaikutukseen. Työssä määriteltiin erityinen somaattis-taktiilinen opetusstrategia, jonka käytännön toteutusta tutkittiin ja kehiteltiin toimintatutkimuksessa. Menetelmän käytön pohdinnassa nojauduttiin ensisijaisesti ihmiskehon fenomenologiseen tarkasteluun. Erityistä huomiota kiinnitettiin oppilaiden iän, kulttuuritaustan ja sukupuolen sekä ryhmän turvallisuustason huomioonottamiseen. Lisäksi työssä tarkasteltiin erilaisten ryhmäkäytäntöjen sekä tanssinopettajan oman roolin ja taitotason merkitystä tämän opetusstrategian onnistumissa. Menetelmän käytännön toteutusta koskevissa kysymyksissä tukeuduttiin somaattisen Feldenkrais-liiketerapian käsitteellisiin määritelmiin ja erityisesti käsiteltiin kosketuksen voimakkuutta, tyyliä sekä ajoituskysymyksiä.
Käytännön osuutena opinnäytetyössä toteutettiin vuosina 2011–13 toimintatutkimus, jossa ohjattiin useita eri ikäisiä ja eri tasoisia paritanssikursseja ja käytettiin koskettamista opetuksen apuvälineenä. Erityisesti latinalaisissa tansseissa taktiilinen lähestymistapa opetukseen osoittautui hyvin tehokkaaksi ja oppilaiden omat tuntemukset siitä olivat pääosin positiivisia. Varsinkin lantion, selän ja kylkien toimintaan keskittyvät opetustilanteet saattoivat tuottaa nopeasti hyvinkin dramaattisia tuloksia. Vakiotansseissa mahdollisuuksia koskettamalla opettamiseen oli tanssien liikkuvuudesta johtuen vähemmän, ja taktiilinen opettaminen vakiotansseissa vaatiikin vielä lisäkehittelyä.
Johtopäätöksenä on, että koskettamalla opettamisella on paritanssissa monia etuja, mutta menetelmän tehokkuuden tarkempi arviointi vaatisi kvantitatiivisia lisätutkimuksia.
Opinnäytetyön tietoperusta nojaa ihmiskehon sensomotorisen toiminnan tarkasteluun ja tämän toiminnan kehon liikkeitä koskevia mentaalimalleja muokkaavaan vaikutukseen. Työssä määriteltiin erityinen somaattis-taktiilinen opetusstrategia, jonka käytännön toteutusta tutkittiin ja kehiteltiin toimintatutkimuksessa. Menetelmän käytön pohdinnassa nojauduttiin ensisijaisesti ihmiskehon fenomenologiseen tarkasteluun. Erityistä huomiota kiinnitettiin oppilaiden iän, kulttuuritaustan ja sukupuolen sekä ryhmän turvallisuustason huomioonottamiseen. Lisäksi työssä tarkasteltiin erilaisten ryhmäkäytäntöjen sekä tanssinopettajan oman roolin ja taitotason merkitystä tämän opetusstrategian onnistumissa. Menetelmän käytännön toteutusta koskevissa kysymyksissä tukeuduttiin somaattisen Feldenkrais-liiketerapian käsitteellisiin määritelmiin ja erityisesti käsiteltiin kosketuksen voimakkuutta, tyyliä sekä ajoituskysymyksiä.
Käytännön osuutena opinnäytetyössä toteutettiin vuosina 2011–13 toimintatutkimus, jossa ohjattiin useita eri ikäisiä ja eri tasoisia paritanssikursseja ja käytettiin koskettamista opetuksen apuvälineenä. Erityisesti latinalaisissa tansseissa taktiilinen lähestymistapa opetukseen osoittautui hyvin tehokkaaksi ja oppilaiden omat tuntemukset siitä olivat pääosin positiivisia. Varsinkin lantion, selän ja kylkien toimintaan keskittyvät opetustilanteet saattoivat tuottaa nopeasti hyvinkin dramaattisia tuloksia. Vakiotansseissa mahdollisuuksia koskettamalla opettamiseen oli tanssien liikkuvuudesta johtuen vähemmän, ja taktiilinen opettaminen vakiotansseissa vaatiikin vielä lisäkehittelyä.
Johtopäätöksenä on, että koskettamalla opettamisella on paritanssissa monia etuja, mutta menetelmän tehokkuuden tarkempi arviointi vaatisi kvantitatiivisia lisätutkimuksia.