NOPS 2010–2012 Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa : Terveyskeskustelu Hyria Karankadun hiusalan opiskelijoiden kanssa
Kohtamäki, Jenna (2013)
Kohtamäki, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303253631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303253631
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana NOPS 2010–2012- hankkeen terveyskeskustelutoimintaa. NOPS 2010–2012, Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistäminen ammattiopistoissa – hankkeen tarkoitus oli kehittää nuoren työ- ja toimintakykyä edistävä toimintamalli, jossa ammattikorkeakoulun opiskelijat kytketään osaksi ammattiopistojen terveyttä edistävää toimintaa. Hankkeen tavoitteena oli myös edistää opiskelijan terveystottumuksia sekä turvallisen ja terveellisen työn tekemisen osaamista jo opiskeluaikana. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyskeskustelu. Keskustelujen tarkoituksena oli tukea opiskelijaa oman työ- ja toimintakyvyn edistämisessä.
Taustateoriaksi terveyskeskustelua varten on selvitetty kampaamoalan opiskelijoiden työ- ja toimintakykyä, elämänvaihetta, terveyttä ja terveystottumuksia sekä kampaamotyön kuormitustekijöitä. Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi tarkasteltiin terveyden edistämisen näkökulmaa, terveyskeskustelua, terveyskäyttäytymisen muutosprosessin tukemista, motivaation roolia muutoksessa sekä terveyskeskustelun vaikuttavuutta.
Terveyskeskustelu käytiin teemahaastatteluna, jonka pääteemoina olivat opiskelijan terveydentila, terveystottumukset, työterveys sekä terveyskäyttäytymisen muutoksen motivaatio. Keskustelun menetelminä käytettiin interventiivisiä kysymyksiä ja apumateriaalia. Keskusteluun osallistui kymmenen kampaamoalan viimeisenvuoden opiskelijaa Hyria Karankadun yksiköstä. Keskustelut nauhoitettiin ja aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Opiskelijoiden mielestä terveyskeskustelu motivoi muutokseen. Opiskelijat kokivat saavansa myös lisää tietoa omaan terveyteensä vaikuttavia tekijöistä sekä kannustusta terveyskäyttäytymisen muutokseen. Opiskelijoiden mielestä ohjaaja oli kannustava ja luotettava. Terveyskeskustelun ilmapiiri koettiin luontevaksi sekä avoimeksi. Terveyskeskustelun käyttö terveydenedistämisen menetelmänä on hyvä. Apumateriaalin käyttö vaikuttaa keskustelun toimivuuteen, mutta vaatii myös riittävästi aikaa. Muutossuunnitelman täyttö auttaa konkretisoimaan muutostavoitteita sekä keinoja muutoksen toteuttamiseksi.
Ammattiopiston opiskelijan terveyden edistämisen menetelmänä terveyskeskustelu oli muutokseen motivoiva. Mahdollisimman hyvän työ- ja toimintakyvyn takaamiseksi terveyskeskustelu olisi hyvä ottaa käyttöön jo peruskoulun viimeisellä luokka-asteella ennen ammatilliseen opetukseen siirtymistä, jotta tulevan työn vaatimukset tulisivat huomioiduksi riittävän aikaisessa vaiheessa. Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvän opetuksen tulisi olla entistä suuremmassa roolissa ammattiopistoissa. Lisäksi nuoren työ ja toimintakyvyn tukemiseksi yhteistyön terveydenhoitajan ja opetushenkilökunnan kanssa tulee olla saumatonta.
Taustateoriaksi terveyskeskustelua varten on selvitetty kampaamoalan opiskelijoiden työ- ja toimintakykyä, elämänvaihetta, terveyttä ja terveystottumuksia sekä kampaamotyön kuormitustekijöitä. Nuoren työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi tarkasteltiin terveyden edistämisen näkökulmaa, terveyskeskustelua, terveyskäyttäytymisen muutosprosessin tukemista, motivaation roolia muutoksessa sekä terveyskeskustelun vaikuttavuutta.
Terveyskeskustelu käytiin teemahaastatteluna, jonka pääteemoina olivat opiskelijan terveydentila, terveystottumukset, työterveys sekä terveyskäyttäytymisen muutoksen motivaatio. Keskustelun menetelminä käytettiin interventiivisiä kysymyksiä ja apumateriaalia. Keskusteluun osallistui kymmenen kampaamoalan viimeisenvuoden opiskelijaa Hyria Karankadun yksiköstä. Keskustelut nauhoitettiin ja aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Opiskelijoiden mielestä terveyskeskustelu motivoi muutokseen. Opiskelijat kokivat saavansa myös lisää tietoa omaan terveyteensä vaikuttavia tekijöistä sekä kannustusta terveyskäyttäytymisen muutokseen. Opiskelijoiden mielestä ohjaaja oli kannustava ja luotettava. Terveyskeskustelun ilmapiiri koettiin luontevaksi sekä avoimeksi. Terveyskeskustelun käyttö terveydenedistämisen menetelmänä on hyvä. Apumateriaalin käyttö vaikuttaa keskustelun toimivuuteen, mutta vaatii myös riittävästi aikaa. Muutossuunnitelman täyttö auttaa konkretisoimaan muutostavoitteita sekä keinoja muutoksen toteuttamiseksi.
Ammattiopiston opiskelijan terveyden edistämisen menetelmänä terveyskeskustelu oli muutokseen motivoiva. Mahdollisimman hyvän työ- ja toimintakyvyn takaamiseksi terveyskeskustelu olisi hyvä ottaa käyttöön jo peruskoulun viimeisellä luokka-asteella ennen ammatilliseen opetukseen siirtymistä, jotta tulevan työn vaatimukset tulisivat huomioiduksi riittävän aikaisessa vaiheessa. Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvän opetuksen tulisi olla entistä suuremmassa roolissa ammattiopistoissa. Lisäksi nuoren työ ja toimintakyvyn tukemiseksi yhteistyön terveydenhoitajan ja opetushenkilökunnan kanssa tulee olla saumatonta.