ULKOMAALAISTEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET LASTENNEUVOLAPALVELUISTA
Ankelo, Jasmiina (2013)
Ankelo, Jasmiina
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303283744
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201303283744
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ulkomaalaisten asiakkaiden kokemuksia ja toivomuksia lastenneuvolapalveluista Raumalla. Tavoitteena oli tuottaa tietoa ulkomaalaisten kanssa työskenteleville terveydenhoitajille ulkomaalaisten asiakkaiden kokemuksista lastenneuvolapalveluista, jotta niitä voitaisiin kehittää heille paremmin sopiviksi.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Raumalla asuvat lastenneuvola-asiakasperheet (N=22), joissa vähintään toinen vanhempi on ulkomaalainen. Vastausprosentiksi muodostui 45. Aineisto analysoitiin tilastollisesti sekä sisällön analyysilla.
Tulosten mukaan ulkomaalaisilla asiakkailla oli pääasiassa hyviä kokemuksia lastenneuvolapalveluista. Vastaajat kokivat, että terveystarkastuksissa oli käsitelty monipuolisesti eri aihealueita. Lapsen fyysistä terveyttä, kasvua ja kehitystä sekä suun terveyttä oli käsitelty terveystarkastuksissa riittävästi. Lapsen neurologisen kehityksen häiriöitä ja ongelmia oli kuitenkin käsitelty vähemmän. Vastaajat saivat terveysneuvonnassa monipuolisesti tietoa. He kokivat saaneensa riittävästi tietoa ravitsemuksesta ja imetyksestä, lapsen fyysisestä kasvusta ja kehityksestä, ihmissuhteista, levosta ja vapaa-ajasta, painon hallinnasta sekä rokotusohjelmasta. Huonosti tietoa oli saatu median merkityksestä terveydelle, lähi- ja parisuhdeväkivallan ehkäisystä sekä päihteiden käytön ehkäisystä. Vastaajat olivat tyytyväisiä tehtyjen kotikäyntien määrään. He kokivat, että kotikäynneillä oli käsitelty lapsen ja äidin hyvinvointia, vauvan hoitoa sekä imetystä riittävästi. Kodin turvallisuuden ja tapaturmavaarojen käsittely oli ollut riittämätöntä. Kukaan vastaaja ei ollut osallistunut neuvolan perhevalmennukseen. Vertaisryhmiä toivottiin englannin kielellä. Vastaajat toivoivat myös esitteitä englannin kielellä sekä parempia kommunikointiyhteyksiä neuvolaan.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää ulkomaalaisten asiakkaiden kokemuksia äitiysneuvolapalveluista tai laajemmin koko terveyspalvelujärjestelmästä. Jatkossa voisi myös tutkia yksityiskohtaisemmin ulkomaalaisten asiakkaiden toiveita lastenneuvolapalveluista, muun muassa vertaisryhmistä.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin tätä tutkimusta varten laaditulla kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Raumalla asuvat lastenneuvola-asiakasperheet (N=22), joissa vähintään toinen vanhempi on ulkomaalainen. Vastausprosentiksi muodostui 45. Aineisto analysoitiin tilastollisesti sekä sisällön analyysilla.
Tulosten mukaan ulkomaalaisilla asiakkailla oli pääasiassa hyviä kokemuksia lastenneuvolapalveluista. Vastaajat kokivat, että terveystarkastuksissa oli käsitelty monipuolisesti eri aihealueita. Lapsen fyysistä terveyttä, kasvua ja kehitystä sekä suun terveyttä oli käsitelty terveystarkastuksissa riittävästi. Lapsen neurologisen kehityksen häiriöitä ja ongelmia oli kuitenkin käsitelty vähemmän. Vastaajat saivat terveysneuvonnassa monipuolisesti tietoa. He kokivat saaneensa riittävästi tietoa ravitsemuksesta ja imetyksestä, lapsen fyysisestä kasvusta ja kehityksestä, ihmissuhteista, levosta ja vapaa-ajasta, painon hallinnasta sekä rokotusohjelmasta. Huonosti tietoa oli saatu median merkityksestä terveydelle, lähi- ja parisuhdeväkivallan ehkäisystä sekä päihteiden käytön ehkäisystä. Vastaajat olivat tyytyväisiä tehtyjen kotikäyntien määrään. He kokivat, että kotikäynneillä oli käsitelty lapsen ja äidin hyvinvointia, vauvan hoitoa sekä imetystä riittävästi. Kodin turvallisuuden ja tapaturmavaarojen käsittely oli ollut riittämätöntä. Kukaan vastaaja ei ollut osallistunut neuvolan perhevalmennukseen. Vertaisryhmiä toivottiin englannin kielellä. Vastaajat toivoivat myös esitteitä englannin kielellä sekä parempia kommunikointiyhteyksiä neuvolaan.
Jatkotutkimuksena voisi selvittää ulkomaalaisten asiakkaiden kokemuksia äitiysneuvolapalveluista tai laajemmin koko terveyspalvelujärjestelmästä. Jatkossa voisi myös tutkia yksityiskohtaisemmin ulkomaalaisten asiakkaiden toiveita lastenneuvolapalveluista, muun muassa vertaisryhmistä.