Palotarkastus ja hyvä hallinto
Strömmer, Peter (2013)
Strömmer, Peter
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304144376
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304144376
Tiivistelmä
Vuoden 2011 pelastuslakimuutoksen jälkeen palotarkastukset on kohdennettava riskin perusteella. Pelastusviranomaisen on valvottava erityiskohteen palotarkastuksella toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuuksien noudattamista. Pelastusviranomaisen on toimissaan julkisen vallan käyttäjänä noudatettava tarkoin lakia.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin yhden pelastuslaitoksen osalta 100 kpl erityiskohteiden pöytäkirjoja toteutuuko niissä hyvä hallinto ja ovatko ne laadittu siten, kuin pelastuslaissa säädetään. Laadukkaan valvonnan perustana voidaan pitää, että tarkastus on toimitettu hyvän hallinnon periaatteita noudattaen ja että valvontaan liittyvät toimenpiteet ovat olleet oikeasuhteisia tavoiteltuun päämäärään nähden. Hyvän hallinnon keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, että pöytäkirjojen laadinnassa on noudatettu lakia. Korjausmääräykset on perusteltu huolellisesti nojautuen tarkastuksella havaittuihin asiaperusteisiin, asianosaiselle on annettu tilaisuus esittää asiasta oma näkemyksensä kuulemisen yhteydessä ja että viranomaisen tekemät hallintopäätökset ovat yhteneväisiä samankaltaisissa asioissa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusotetta, joka perustui pöytäkirjojen sisältämän informaation järjestelmälliseen analysointiin. Tutkimusaineistosta kävi selkeästi ilmi, että pöytäkirja sisälsi usein yksittäisten teknisten turvallisuuspuutteiden pohjalta asetettuja korjausmääräyksiä ilman johtopäätelmää pelastuslain velvoitteeseen. Pelastuslain vaatimuksen mukaisesti laadittuja pöytäkirjoja ei aineistosta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta havaittu.
Pelastusviranomaisen toimittamassa valvonnassa näyttäisi saatujen tulosten perusteella olevan tarvetta hallinnon osaamisen parantamiselle. Nykyinen lainsäädäntö asettaa erilaisia velvoitteita tarkastettavalle oikeussubjektille, joiden noudattamista pelastusviranomaisen tulisi palotarkastuksilla valvoa. Kiinnittämällä huomioita vain yksityiskohtaisiin turvallisuusvaatimuksiin, laissa asetetun velvoitteen ymmärtäminen voi muodostua haasteelliseksi.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin yhden pelastuslaitoksen osalta 100 kpl erityiskohteiden pöytäkirjoja toteutuuko niissä hyvä hallinto ja ovatko ne laadittu siten, kuin pelastuslaissa säädetään. Laadukkaan valvonnan perustana voidaan pitää, että tarkastus on toimitettu hyvän hallinnon periaatteita noudattaen ja että valvontaan liittyvät toimenpiteet ovat olleet oikeasuhteisia tavoiteltuun päämäärään nähden. Hyvän hallinnon keskeisimpiin periaatteisiin kuuluu, että pöytäkirjojen laadinnassa on noudatettu lakia. Korjausmääräykset on perusteltu huolellisesti nojautuen tarkastuksella havaittuihin asiaperusteisiin, asianosaiselle on annettu tilaisuus esittää asiasta oma näkemyksensä kuulemisen yhteydessä ja että viranomaisen tekemät hallintopäätökset ovat yhteneväisiä samankaltaisissa asioissa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusotetta, joka perustui pöytäkirjojen sisältämän informaation järjestelmälliseen analysointiin. Tutkimusaineistosta kävi selkeästi ilmi, että pöytäkirja sisälsi usein yksittäisten teknisten turvallisuuspuutteiden pohjalta asetettuja korjausmääräyksiä ilman johtopäätelmää pelastuslain velvoitteeseen. Pelastuslain vaatimuksen mukaisesti laadittuja pöytäkirjoja ei aineistosta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta havaittu.
Pelastusviranomaisen toimittamassa valvonnassa näyttäisi saatujen tulosten perusteella olevan tarvetta hallinnon osaamisen parantamiselle. Nykyinen lainsäädäntö asettaa erilaisia velvoitteita tarkastettavalle oikeussubjektille, joiden noudattamista pelastusviranomaisen tulisi palotarkastuksilla valvoa. Kiinnittämällä huomioita vain yksityiskohtaisiin turvallisuusvaatimuksiin, laissa asetetun velvoitteen ymmärtäminen voi muodostua haasteelliseksi.