Insuliini-, C-peptidi-, parathormoni-, ja fosfaattianalyyttien säilyminen kokoverinäytteinä huoneenlämmössä seitsemän tunnin ajan
Salmi, Elina; Hokkanen, Liisa (2013)
Salmi, Elina
Hokkanen, Liisa
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304154417
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304154417
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, tapahtuuko insuliini-, C-peptidi-, parathormoni- ja fosfaattinäytteiden – pitoisuuksissa muutosta säilytettäessä verinäytteitä sentrifugoimattomina kokoverinäytteinä huoneenlämmössä seitsemän tunnin ajan. Yleisenä ongelmana kliinisissä laboratorioissa on, että näytteiden mitattavat analyytit eivät säily stabiileina aikaa, joka kuluu näytteidenotosta näytteiden saapumiseen analysoitavaksi laboratorioon. Viivettä näytteiden analysointiin aiheuttavat näytteiden kuljetus ja käsittely ennen niiden saapumista laboratorioon. Tästä syystä on tärkeää tutkia näytteiden säilyvyyttä ja oikeanlaista käsittelyä.
Opinnäytetyön aihe on saatu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitos KESLAB:n kliinisen kemian yksiköstä. Tutkimalla verinäytteiden säilyvyyttä stabiileina kokoverenä sekä näytteiden kuljetukseen ja käsittelyyn kuluvan ajan vaikutusta näytteiden säilyvyyteen, voidaan parantaa laboratoriotutkimusten luotettavuutta. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, voidaanko tutkimuksessa mukana olevat insuliini-, C-peptidi-, parathormoni- ja fosfaattinäytteet lähettää sentrifugoimattomina kokoverinäytteinä maakunnan näytteenottopisteistä laboratorioon.
Tutkimusta varten näyteputkiin kerättiin vähintään kaksikymmentä rinnakkaista verinäytettä jokaista analyyttiä kohden. Varsinainen näyte käsiteltiin ja analysoitiin voimassaolevan tutkimusohjekirjan ohjeiden mukaisesti. Toinen näytteistä seisoi seitsemän tuntia käsittelemättömänä kokoverinäytteenä huoneenlämmössä, minkä jälkeen se sentrifugoitiin ja analysoitiin.
Tulosten perusteella heti analysoitujen ja seitsemän tunnin seisotuksen jälkeen analysoitujen näytteiden välillä ei ilmennyt merkittäviä eroja.
Opinnäytetyön aihe on saatu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitos KESLAB:n kliinisen kemian yksiköstä. Tutkimalla verinäytteiden säilyvyyttä stabiileina kokoverenä sekä näytteiden kuljetukseen ja käsittelyyn kuluvan ajan vaikutusta näytteiden säilyvyyteen, voidaan parantaa laboratoriotutkimusten luotettavuutta. Opinnäytetyöllä haluttiin selvittää, voidaanko tutkimuksessa mukana olevat insuliini-, C-peptidi-, parathormoni- ja fosfaattinäytteet lähettää sentrifugoimattomina kokoverinäytteinä maakunnan näytteenottopisteistä laboratorioon.
Tutkimusta varten näyteputkiin kerättiin vähintään kaksikymmentä rinnakkaista verinäytettä jokaista analyyttiä kohden. Varsinainen näyte käsiteltiin ja analysoitiin voimassaolevan tutkimusohjekirjan ohjeiden mukaisesti. Toinen näytteistä seisoi seitsemän tuntia käsittelemättömänä kokoverinäytteenä huoneenlämmössä, minkä jälkeen se sentrifugoitiin ja analysoitiin.
Tulosten perusteella heti analysoitujen ja seitsemän tunnin seisotuksen jälkeen analysoitujen näytteiden välillä ei ilmennyt merkittäviä eroja.