Aktiivinen välittäminen työssä jaksamisen tukena : työntekijöiden käsityksiä/ajatuksia ja kehittämisehdotuksia aktiivisen välittämisen toimintatavasta
Jokinen, Sari (2013)
Jokinen, Sari
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304194686
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304194686
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli, millaisia ajatuksia/käsityksiä tutkimuskaupungin lasten sijaishuollon laitoshuollossa työskentelevillä työntekijöillä on aktiivisen välittämisen toimintatavan käytöstä työssä jaksamisen tukena ja miten sitä työntekijöiden mielestä pitäisi kehittää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden käsityksiä/ajatuksia valitusta toimintatavasta työssä jaksamisen tukena ja kuvata heidän kehittämisehdotuksiaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli esittää työntekijöiden konkreettisia ehdotuksia toimintatavan kehittämiseksi.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla keväällä 2012. Kyselylomake jaettiin 112 työntekijälle ja kyselyyn vastasi 61 työntekijää. Vastausprosentti oli 54. Teoreettisena lähtökohtana oli aktiivisen välittämisen toimintatapa.
Kuudesta neljä aktiivisen välittämisen toimintatapaan osallistuneesta vastasi toimintatavan käytön vaikuttaneen työssä jaksamiseen. Vastaajat kokivat saaneensa tukea ja ulkopuolisen näkemyksen tilanteeseensa. Vastaajista 25 (45 %) piti toimintatapaa hyödyllisenä. Vastaajista 7 (13 %) piti toimintatapaa pääsääntöisesti sairauspoissaolojen kontrollin välineenä. Vastaajista lähes kolmannes (29 %) ei tiennyt tai ei osannut sanoa käsitystään tai ajatustaan aktiivisen välittämisen toimintatavan hyödyllisyydestä ja 7 (13 %) oli jättänyt vastaamatta.
Vastaajien mielestä toimintatapaa pitäisi kehittää ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Pitäisi olla enemmän konkreettisia toimenpiteitä. Työnantajan ja työterveyshuollon roolia pitäisi korostaa. Esimiesten tulisi kehittyä prosessin alkuunpanijoina. Sisällön pitäisi olla käytännönläheisempi ja toimintatapaa pitäisi käyttää varhaisemmassa vaiheessa. Työntekijöiden informointia toimintatavasta pitäisi lisätä. Työhönpaluun suunnittelu pitäisi koskea sairaslomien lisäksi myös muita pitkiä lomia, esimerkiksi äitiyslomaa. Kahdeksan vastaajista (13 %) ei tiennyt tai ei osannut ehdottaa toimintatavan parannusehdotuksia.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeilla keväällä 2012. Kyselylomake jaettiin 112 työntekijälle ja kyselyyn vastasi 61 työntekijää. Vastausprosentti oli 54. Teoreettisena lähtökohtana oli aktiivisen välittämisen toimintatapa.
Kuudesta neljä aktiivisen välittämisen toimintatapaan osallistuneesta vastasi toimintatavan käytön vaikuttaneen työssä jaksamiseen. Vastaajat kokivat saaneensa tukea ja ulkopuolisen näkemyksen tilanteeseensa. Vastaajista 25 (45 %) piti toimintatapaa hyödyllisenä. Vastaajista 7 (13 %) piti toimintatapaa pääsääntöisesti sairauspoissaolojen kontrollin välineenä. Vastaajista lähes kolmannes (29 %) ei tiennyt tai ei osannut sanoa käsitystään tai ajatustaan aktiivisen välittämisen toimintatavan hyödyllisyydestä ja 7 (13 %) oli jättänyt vastaamatta.
Vastaajien mielestä toimintatapaa pitäisi kehittää ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Pitäisi olla enemmän konkreettisia toimenpiteitä. Työnantajan ja työterveyshuollon roolia pitäisi korostaa. Esimiesten tulisi kehittyä prosessin alkuunpanijoina. Sisällön pitäisi olla käytännönläheisempi ja toimintatapaa pitäisi käyttää varhaisemmassa vaiheessa. Työntekijöiden informointia toimintatavasta pitäisi lisätä. Työhönpaluun suunnittelu pitäisi koskea sairaslomien lisäksi myös muita pitkiä lomia, esimerkiksi äitiyslomaa. Kahdeksan vastaajista (13 %) ei tiennyt tai ei osannut ehdottaa toimintatavan parannusehdotuksia.