Perheneuvolatyöntekijöiden kokemuksia perheneuvolan toiminnasta
Niemelä, Riina (2013)
Niemelä, Riina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244981
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304244981
Tiivistelmä
Perheneuvolan tehtävänä on lasten ja perheiden myönteisen kasvun tukeminen ja antaa ohjausta kasvatus- ja ihmissuhdeongelmiin. Tutkittavasta perheneuvolasta ei ole vielä tehty aikaisempia tutkimuksia, joten on hyvin merkittävää saada selville perheneuvolan toiminnan laatu sekä mahdolliset kehittämismahdollisuudet. Opinnäytetyössä kuvaillaan perheneuvolan työntekijöiden kokemuksia perheneuvolan toiminnasta. Tulevana psykiatrisena sairaanhoitajana tämä tutkimus on merkittävä ammatillisen kasvuni kannalta.
Tutkimuksen tavoitteena on saada kokemusperäistä tietoa perheneuvolan toiminnan laa-dusta sekä mahdollisista kehittämishaasteista työntekijöiden heidän itsensä kuvaamana. Tavoitteena on myös kuvailla perheneuvolan työntekijöiden osaamista sekä erilaisia auttamisen menetelmiä, joita he käyttävät työskentelyssään. Kolmantena tavoitteena on saada selville nuorten ja lapsiperheiden tilanne tänä päivänä. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui neljä perheneuvolatyöntekijää. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu ja haastatteluaineiston analysoin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimustuloksista muodostui viisi pääluokkaa: Perheneuvolan toiminta, Tiedot ja taidot, Lapsiperheiden tilanne tänä päivänä, Työtehtävät ja Haasteet. Työntekijöiden näkökulmasta nuoret ja lapsiperheet eivät voi hyvin. Nuorten yleistyvät mielenterveyshäiriöt, vuorovaikutus- ja parisuhdeongelmat, taloudellinen epävarmuus ja perheiden voimien loppuminen ajavat perheitä ahdinkoon. Huonovointisuus näkyy perheneuvolan asiakkuuksien runsautena sekä asiakkaiden tihenevänä vaihtuvuutena. Perheneuvola työntekijät auttavat perheitä voimavarakeskeisellä työskentelyllä ja moniammatillisella osaamisella. Vuorovaikutus oli merkittävin osaamisen työkalu. Työn haasteeksi koettiin lastensuojeluasiakkaat ja heidän kanssa tapahtuva yhteistyö. Kehittämishaasteina esitettiin psykologien ja oman lääkärin tarve sekä lasten ja nuorten psykiatrisen tiimin paikan määritys hyvinvointikuntayhtymässä.
Työntekijöiden lisäysten myötä lapsiperheiden ja nuorten ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin ja täten parantamaan heidän hyvinvointia. Työntekijöiden vähäisyys lasten ja nuorten psykiatrisessa tiimissä hankaloittaa työskentelyä, minkä seurauksena nuorten ja yhteistyötahojen kanssa tehtävä yhteistyön laatu kärsii, eikä psykiatrinen hoitotyö vastaa nuorten avun tarpeisiin. Jatkossa voitaisiin tutkia perheneuvolan toimintaa asiakkaiden, erityisesti vanhempien näkökulmasta.
Avainsanat: perheneuvola, lapsiperheet, nuoret, mielenterveyshäiriö
Tutkimuksen tavoitteena on saada kokemusperäistä tietoa perheneuvolan toiminnan laa-dusta sekä mahdollisista kehittämishaasteista työntekijöiden heidän itsensä kuvaamana. Tavoitteena on myös kuvailla perheneuvolan työntekijöiden osaamista sekä erilaisia auttamisen menetelmiä, joita he käyttävät työskentelyssään. Kolmantena tavoitteena on saada selville nuorten ja lapsiperheiden tilanne tänä päivänä. Kyseessä on laadullinen tutkimus. Tutkimukseen osallistui neljä perheneuvolatyöntekijää. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelu ja haastatteluaineiston analysoin aineistolähtöisellä sisällön analyysilla.
Tutkimustuloksista muodostui viisi pääluokkaa: Perheneuvolan toiminta, Tiedot ja taidot, Lapsiperheiden tilanne tänä päivänä, Työtehtävät ja Haasteet. Työntekijöiden näkökulmasta nuoret ja lapsiperheet eivät voi hyvin. Nuorten yleistyvät mielenterveyshäiriöt, vuorovaikutus- ja parisuhdeongelmat, taloudellinen epävarmuus ja perheiden voimien loppuminen ajavat perheitä ahdinkoon. Huonovointisuus näkyy perheneuvolan asiakkuuksien runsautena sekä asiakkaiden tihenevänä vaihtuvuutena. Perheneuvola työntekijät auttavat perheitä voimavarakeskeisellä työskentelyllä ja moniammatillisella osaamisella. Vuorovaikutus oli merkittävin osaamisen työkalu. Työn haasteeksi koettiin lastensuojeluasiakkaat ja heidän kanssa tapahtuva yhteistyö. Kehittämishaasteina esitettiin psykologien ja oman lääkärin tarve sekä lasten ja nuorten psykiatrisen tiimin paikan määritys hyvinvointikuntayhtymässä.
Työntekijöiden lisäysten myötä lapsiperheiden ja nuorten ongelmiin pystyttäisiin vastaamaan paremmin ja täten parantamaan heidän hyvinvointia. Työntekijöiden vähäisyys lasten ja nuorten psykiatrisessa tiimissä hankaloittaa työskentelyä, minkä seurauksena nuorten ja yhteistyötahojen kanssa tehtävä yhteistyön laatu kärsii, eikä psykiatrinen hoitotyö vastaa nuorten avun tarpeisiin. Jatkossa voitaisiin tutkia perheneuvolan toimintaa asiakkaiden, erityisesti vanhempien näkökulmasta.
Avainsanat: perheneuvola, lapsiperheet, nuoret, mielenterveyshäiriö