Kehusta kärrynpyörään : oppaan laatiminen vuorovaikutustilanteisiin aloitteleville lasten liikunnan ohjaajille
Immonen, Jenna; Alin, Salli; Lautanala, Riikka (2013)
Immonen, Jenna
Alin, Salli
Lautanala, Riikka
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
oppaatAll rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304255100
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli laatia opas aloitteleville lasten liikunnan ohjaajille tueksi vuorovaikutustilanteisiin. Oppaan avulla on tarkoitus kehittää ohjaajien vuorovaikutustaitoja ja ohjausosaamista. Toimeksiantajana opinnäytetyössä on Suomen voimisteluliitto, jonka kanssa yhteistyössä opas laadittiin. Kehusta kärrynpyörään -opas sisältää käytännön vinkkejä ja esimerkkejä, joita ohjaajat voivat hyödyntää liikuntatuokioissaan vuorovaikutustilanteissa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä lasten liikunnan ohjauksen vuorovaikutustilanteissa tulee ottaa huomioon ja minkälaista tietoa vuorovaikutustaidoista ohjaajat kokevat tarvitsevansa. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen ja havainnointien avulla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä 16–18-vuotiasta Suomen voimisteluliiton ohjaajaa ja havainnoitiin kuutta heidän ohjaamaansa lasten liikuntatuntia. Tutkimuksen tulokset analysoitiin teorialähtöisesti teemoitellen.
Tutkimustuloksista ilmeni, että ohjaajat antavat liikuntasuorituksista palautetta lapsille vähän ja yksipuolisesti. Vähäinen palaute on pääasiassa aina suunnattu koko ryhmälle ja se on myönteistä. Negatiivisen palautteen antaminen sen sijaan koettiin haastavammaksi. Sanallisen ja sanattoman viestinnän käytöstä nousi esille erilaisia asioita, kuten kuinka sanavalinnat tai eleet vaikuttavat siihen, miten lapset viestin ymmärtävät. Myös katsekontaktia lapsiin pidettiin tärkeänä vuorovaikutustilanteissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikki haastatteluista ja havainnoinneista saadut tiedot eivät kohtaa. Ohjaajilla on paljon tietoa siitä, kuinka vuorovaikutustilanteissa lasten kanssa tulisi toimia tai millaisia heidän ohjaajina pitäisi olla. Käytännössä tämä tietämys ei kuitenkaan aina toteudu, sillä heillä ei välttämättä ole käsitystä siitä, miksi niin tulisi toimia. Myös palautteen antamisen merkitystä tulisi ohjaajille korostaa enemmän.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä lasten liikunnan ohjauksen vuorovaikutustilanteissa tulee ottaa huomioon ja minkälaista tietoa vuorovaikutustaidoista ohjaajat kokevat tarvitsevansa. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen ja havainnointien avulla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä 16–18-vuotiasta Suomen voimisteluliiton ohjaajaa ja havainnoitiin kuutta heidän ohjaamaansa lasten liikuntatuntia. Tutkimuksen tulokset analysoitiin teorialähtöisesti teemoitellen.
Tutkimustuloksista ilmeni, että ohjaajat antavat liikuntasuorituksista palautetta lapsille vähän ja yksipuolisesti. Vähäinen palaute on pääasiassa aina suunnattu koko ryhmälle ja se on myönteistä. Negatiivisen palautteen antaminen sen sijaan koettiin haastavammaksi. Sanallisen ja sanattoman viestinnän käytöstä nousi esille erilaisia asioita, kuten kuinka sanavalinnat tai eleet vaikuttavat siihen, miten lapset viestin ymmärtävät. Myös katsekontaktia lapsiin pidettiin tärkeänä vuorovaikutustilanteissa.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kaikki haastatteluista ja havainnoinneista saadut tiedot eivät kohtaa. Ohjaajilla on paljon tietoa siitä, kuinka vuorovaikutustilanteissa lasten kanssa tulisi toimia tai millaisia heidän ohjaajina pitäisi olla. Käytännössä tämä tietämys ei kuitenkaan aina toteudu, sillä heillä ei välttämättä ole käsitystä siitä, miksi niin tulisi toimia. Myös palautteen antamisen merkitystä tulisi ohjaajille korostaa enemmän.