Vertaistukiryhmän merkitys ikääntyville omaishoitajille : Kokemuksia Kuopion kaupungin vertaistukiryhmästä
Arovaara, Leena; Esmael, Päivi; Karvinen, Helena; Rissanen, Seija (2013)
Arovaara, Leena
Esmael, Päivi
Karvinen, Helena
Rissanen, Seija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304275310
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304275310
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Vanhusten ja omaishoitajien määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Ikäihmisen kotona asuminen mahdollistuu osittain omaishoidon turvin. Iäkkään kotona asuminen on vanhustenhuollon keskeinen tavoite, johon pyritään muun muassa kehittämällä kunnallista kotihoitoa ja tukemalla omaishoitajien työtä. Suomessa on tänä vuonna arviolta noin 300 000 omaishoitajaa, jotka hoitavat iäkästä omaistaan kotonaan. Tulevaisuudessa yhteiskuntamme ei ehkä pysty tarjoamaan omaishoitajille tukea enää siinä määrin, kuin he sitä tarvitsisivat.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden omaishoitajien kokemuksia ja näkemyksiä vertaistukiryhmästä ja selvittää, miten vertaistukiryhmään osallistuminen vaikuttaa omaishoitajien jaksamiseen. Iäkkäällä omaishoitajalla tarkoitetaan tässä työssä 63–85-vuotiasta, läheistään kotona hoitavaa henkilöä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan käyttää suunniteltaessa ja kehitettäessä omaishoitajaryhmien toimintaa Kuopion kaupungin omaishoitoyksikössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla vertaistukiryhmiin osallistuneita omaishoitajia vuosina 2011–2012 sekä kyselyllä syksyllä 2012. Kyselyyn vastasi 12 omaishoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että kyselyyn vastanneet omaishoitajat olivat saaneet ryhmästä vertaistukea erityisesti henkisen tuen muodossa. Omaishoitajat kokivat vertaistukiryhmässä yhteenkuuluvuutta ja ymmärretyksi tulemista. Lisäksi he kokivat voivansa ilmaista tunteitaan luotettavassa ilmapiirissä. Omaishoitajat saivat ryhmässä paljon erilaisia neuvoja helpottamaan arkeaan. Moni koki saaneensa vertaistukiryhmästä virkistystä ja taukoa omaishoitajan työhönsä. Lisäksi omaishoitajat toivoivat jatkossa lisää vastaavanlaisia ryhmiä. Esille tuli vahvasti asiantuntijatiedon tarve omaishoitajan etuuksista, jaksamisesta ja käytännön asioista järjesteltäessä.
Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan käyttää vertaistukiryhmien toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa ja dementiapotilaiden käytännön hoitotyössä.
Vanhusten ja omaishoitajien määrä kasvaa Suomessa koko ajan. Ikäihmisen kotona asuminen mahdollistuu osittain omaishoidon turvin. Iäkkään kotona asuminen on vanhustenhuollon keskeinen tavoite, johon pyritään muun muassa kehittämällä kunnallista kotihoitoa ja tukemalla omaishoitajien työtä. Suomessa on tänä vuonna arviolta noin 300 000 omaishoitajaa, jotka hoitavat iäkästä omaistaan kotonaan. Tulevaisuudessa yhteiskuntamme ei ehkä pysty tarjoamaan omaishoitajille tukea enää siinä määrin, kuin he sitä tarvitsisivat.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata iäkkäiden omaishoitajien kokemuksia ja näkemyksiä vertaistukiryhmästä ja selvittää, miten vertaistukiryhmään osallistuminen vaikuttaa omaishoitajien jaksamiseen. Iäkkäällä omaishoitajalla tarkoitetaan tässä työssä 63–85-vuotiasta, läheistään kotona hoitavaa henkilöä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan käyttää suunniteltaessa ja kehitettäessä omaishoitajaryhmien toimintaa Kuopion kaupungin omaishoitoyksikössä.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla vertaistukiryhmiin osallistuneita omaishoitajia vuosina 2011–2012 sekä kyselyllä syksyllä 2012. Kyselyyn vastasi 12 omaishoitajaa. Aineisto analysoitiin induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tuloksista ilmeni, että kyselyyn vastanneet omaishoitajat olivat saaneet ryhmästä vertaistukea erityisesti henkisen tuen muodossa. Omaishoitajat kokivat vertaistukiryhmässä yhteenkuuluvuutta ja ymmärretyksi tulemista. Lisäksi he kokivat voivansa ilmaista tunteitaan luotettavassa ilmapiirissä. Omaishoitajat saivat ryhmässä paljon erilaisia neuvoja helpottamaan arkeaan. Moni koki saaneensa vertaistukiryhmästä virkistystä ja taukoa omaishoitajan työhönsä. Lisäksi omaishoitajat toivoivat jatkossa lisää vastaavanlaisia ryhmiä. Esille tuli vahvasti asiantuntijatiedon tarve omaishoitajan etuuksista, jaksamisesta ja käytännön asioista järjesteltäessä.
Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan käyttää vertaistukiryhmien toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Saatua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa ja dementiapotilaiden käytännön hoitotyössä.