Koneurakoinnin käyttö ja tarve Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa
Suhonen, Teemu; Nykänen, Mikko (2013)
Suhonen, Teemu
Nykänen, Mikko
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304265299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304265299
Tiivistelmä
Koneurakointi on korvausta vastaan suoritettavaa työtä, jota tehdään erilaisilla koneilla ja laitteilla. Kyselyssämme
keskitymme maatalouden koneurakoinnin kartoitukseen. Kyselyalueemme on voimakasta
karjatalousaluetta, joten työmme painottuu karjatalouden vaatimien töiden suorittamiseen. Koneurakointi
on nykyisin monelle tilalle järkevä vaihtoehto työmäärien tasaamiseen, pääoman vapauttamiseen
koneista sekä työvoiman saatavuuden helpottamiseksi.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on ProAgria Etelä-Savo ja MaitoTaito-hanke. Opinnäytetyön aiheena
on koneurakoinnin käytön ja tarpeen määrittäminen Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.
Opinnäytetyö on työelämälähtöinen tutkimuksellinen työ. Työ on kvantitatiivinen tutkimus. Työn tavoitteena
on selvittää koneurakoinnin käyttömääriä, urakoinnin haasteita, selvittää miksi käyttö on suhteessa
vähäistä ja mitkä työvaiheet tarvitsisi vielä tekijän. Opinnäytetyön tuloksia ProAgria sekä Maito-
Taito-hanke voi hyödyntää neuvontatyössä sekä koulutuspäivissä parantaakseen viljelijöiden välistä
yhteistyötä.
Kysely suoritettiin sähköisessä muodossa sähköpostitse ProAgrian lähettämänä viljelijöille. Kyselyyn
otimme mukaan kaikki tuotantosuunnat pois lukien hevostalouden. Tiloja rajattiin niin, että mukaan otettiin
ennallaan pysyvät sekä laajentavat tilat. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 2300 kappaletta ja vastauksia
saimme yhteensä 618 kappaletta. Vastaus prosentiksi muodostui 27 prosenttia.
Tutkimustulosten perusteella urakointipalvelujen käytössä ei ollut maakunnallisia eroja. Tulokset osoittivat,
että tuotantosuunta vaikuttaa urakointipalveluiden käyttöön. Maidontuotannossa käytetään ylivoimaisesti
eniten palveluita. Käytetyimpiä palvelumuotoja olivat säilörehunkorjuun eri muodot. Lisäksi
säilörehunkorjuu tarjoajia oli vastanneista eniten. Vastanneista 61,5 % on ollut tyytyväisiä palveluiden
lopputulokseen ja eroja ei ollut tuotantosuuntien välillä. Puolet kaikista vastanneista käytti palveluihin
rahaa 1001–5000 euroa/ vuosi. Tutkimuksessa selvisi, että noin 11 prosenttia vastanneista olisi kiinnostunut
tarjoamaan uusia palveluita. Reilu 80 prosenttia vastanneista ei käyttänyt kirjallisia sopimuksia
palveluiden suorittamiseen.
Tutkimus osoitti, että urakointia käytetään tasaisesti maakunnittain ja siihen ollaan pääosin tyytyväisiä.
Palveluiden käyttöön ja käyttämättömyyteen vaikuttavat useat eri tekijät. Uusille urakointipalveluille olisi
kysyntää, mutta kiinnostus tarjoamaan palveluita oli heikko. Urakoinnin mahdollisuudet ja eri työlajit
vaihtelevat alueittain paikoin voimakkaasti. Tutkimus tuloksista tulee olemaan jatkossa hyötyä käytännön
neuvontatyössä. Tuloksia ProAgria sekä MaitoTaito-hanke voivat hyödyntää neuvontatyössä sekä
koulutuspäivissä parantaakseen viljelijöiden välistä yhteistyötä.
keskitymme maatalouden koneurakoinnin kartoitukseen. Kyselyalueemme on voimakasta
karjatalousaluetta, joten työmme painottuu karjatalouden vaatimien töiden suorittamiseen. Koneurakointi
on nykyisin monelle tilalle järkevä vaihtoehto työmäärien tasaamiseen, pääoman vapauttamiseen
koneista sekä työvoiman saatavuuden helpottamiseksi.
Opinnäytetyön toimeksiantajana on ProAgria Etelä-Savo ja MaitoTaito-hanke. Opinnäytetyön aiheena
on koneurakoinnin käytön ja tarpeen määrittäminen Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa.
Opinnäytetyö on työelämälähtöinen tutkimuksellinen työ. Työ on kvantitatiivinen tutkimus. Työn tavoitteena
on selvittää koneurakoinnin käyttömääriä, urakoinnin haasteita, selvittää miksi käyttö on suhteessa
vähäistä ja mitkä työvaiheet tarvitsisi vielä tekijän. Opinnäytetyön tuloksia ProAgria sekä Maito-
Taito-hanke voi hyödyntää neuvontatyössä sekä koulutuspäivissä parantaakseen viljelijöiden välistä
yhteistyötä.
Kysely suoritettiin sähköisessä muodossa sähköpostitse ProAgrian lähettämänä viljelijöille. Kyselyyn
otimme mukaan kaikki tuotantosuunnat pois lukien hevostalouden. Tiloja rajattiin niin, että mukaan otettiin
ennallaan pysyvät sekä laajentavat tilat. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 2300 kappaletta ja vastauksia
saimme yhteensä 618 kappaletta. Vastaus prosentiksi muodostui 27 prosenttia.
Tutkimustulosten perusteella urakointipalvelujen käytössä ei ollut maakunnallisia eroja. Tulokset osoittivat,
että tuotantosuunta vaikuttaa urakointipalveluiden käyttöön. Maidontuotannossa käytetään ylivoimaisesti
eniten palveluita. Käytetyimpiä palvelumuotoja olivat säilörehunkorjuun eri muodot. Lisäksi
säilörehunkorjuu tarjoajia oli vastanneista eniten. Vastanneista 61,5 % on ollut tyytyväisiä palveluiden
lopputulokseen ja eroja ei ollut tuotantosuuntien välillä. Puolet kaikista vastanneista käytti palveluihin
rahaa 1001–5000 euroa/ vuosi. Tutkimuksessa selvisi, että noin 11 prosenttia vastanneista olisi kiinnostunut
tarjoamaan uusia palveluita. Reilu 80 prosenttia vastanneista ei käyttänyt kirjallisia sopimuksia
palveluiden suorittamiseen.
Tutkimus osoitti, että urakointia käytetään tasaisesti maakunnittain ja siihen ollaan pääosin tyytyväisiä.
Palveluiden käyttöön ja käyttämättömyyteen vaikuttavat useat eri tekijät. Uusille urakointipalveluille olisi
kysyntää, mutta kiinnostus tarjoamaan palveluita oli heikko. Urakoinnin mahdollisuudet ja eri työlajit
vaihtelevat alueittain paikoin voimakkaasti. Tutkimus tuloksista tulee olemaan jatkossa hyötyä käytännön
neuvontatyössä. Tuloksia ProAgria sekä MaitoTaito-hanke voivat hyödyntää neuvontatyössä sekä
koulutuspäivissä parantaakseen viljelijöiden välistä yhteistyötä.