Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa
Oinonen, Esa-Pekka; Hautalahti, Ville (2013)
Oinonen, Esa-Pekka
Hautalahti, Ville
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025802
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025802
Tiivistelmä
Tämä työ on toteutettu Kehitystä Naudanlihantuotantoon -hankkeen toimeksiantona. Hankkeen tavoitteena on pyrkiä etsimään keinoja parantaa naudanlihantuotannon kannattavuutta ja tehostaa lihanautatilojen, sekä lihanjalostusteollisuuden toimintaa. Hanke pyrkii parantamaan edellytyksiä naudanlihantuotannon säilymiselle sekä nostamaan tuottajien motivaatiota. Tässä työssä tehtyjen tuotantokustannuslaskelmien ja emolehmätuottajille suunnatun kyselyn avulla on tarkoitus selvittää onko kasvattamotoiminnalle kysyntää ja tuoko se kustannustehokkuutta tuotantoon.
Työssä on määritetty uudistushiehon tuotantokustannukset kahdelle todelliselle emolehmätilalle. Tuotantokustannukset laskettiin omalle hiehon kasvatukselle ja kasvatuspalvelun käyttämiselle. Laskelmat tehtiin Savonia-ammattikorkeakoulun tuotantokustannuslaskelmapohjaan. Laskennassa ei huomioitu peltotukia. Rehujen hintoina käytettiin markkinahintoja, jotta laskelmista saataisiin mahdollisimman vertailukelpoisia.
Laskelmien perusteella kasvatuksen ulkoistaminen on kannattavaa, jos päiväkasvatushinta on kyllin matala. Tosin tuotantokustannus on niin tilakohtainen asia, että kaikilla tiloilla ulkoistaminen ei välttämättä ole edullisempaa. Tilan tulee myös miettiä mahdollisuutta vähentää esimerkiksi vuokrapeltoa, jos eläimiä on vähemmän. Tämä luonnollisesti toisi lisää säästöjä tuotantoon. Toisaalta taas pellon vähentäminen johtaa peltotukien vähenemiseen. Pellon vähennyksessä menetetään noin 650 euroa hehtaarilta.
Työn yhtenä osana on keväällä 2012 tehty kysely eri aluilla Suomea sijaitseville emolehmätiloille (n=250) uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamisesta.
Kyselyn perusteella voidaan todeta, että uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen herättää emolehmätiloilla monenlaisia mielipiteitä. Osa pitäisi toimintaa hyvänä ja ulkoistaisi tilansa uudistuseläinten kasvatuksen vaikka heti. Toiset taas eivät nähneet kasvattamolla olevan toimintamahdollisuuksia ja eivätkä näin ollen olisi kiinnostuneita ulkoistamisesta. Perusajatuksena kasvatuksen ulkoistaminen tuntui kiinnostavan tiloja mutta monet pienet seikat kuitenkin epäilyttivät tiloja. Lisäksi kovin moni tila ei tuonut esille odotettuja hyötyjä, eli mahdollisuuksia nostaa emolehmien määrää. Mahdollisen kasvattamon toimintaa saattaa vaikeuttaa liian suuri tilarinki, tukien saamattomuus, sekä asiakastilojen vaatimusten yhdistäminen siitossonnin suhteen.
Työssä on määritetty uudistushiehon tuotantokustannukset kahdelle todelliselle emolehmätilalle. Tuotantokustannukset laskettiin omalle hiehon kasvatukselle ja kasvatuspalvelun käyttämiselle. Laskelmat tehtiin Savonia-ammattikorkeakoulun tuotantokustannuslaskelmapohjaan. Laskennassa ei huomioitu peltotukia. Rehujen hintoina käytettiin markkinahintoja, jotta laskelmista saataisiin mahdollisimman vertailukelpoisia.
Laskelmien perusteella kasvatuksen ulkoistaminen on kannattavaa, jos päiväkasvatushinta on kyllin matala. Tosin tuotantokustannus on niin tilakohtainen asia, että kaikilla tiloilla ulkoistaminen ei välttämättä ole edullisempaa. Tilan tulee myös miettiä mahdollisuutta vähentää esimerkiksi vuokrapeltoa, jos eläimiä on vähemmän. Tämä luonnollisesti toisi lisää säästöjä tuotantoon. Toisaalta taas pellon vähentäminen johtaa peltotukien vähenemiseen. Pellon vähennyksessä menetetään noin 650 euroa hehtaarilta.
Työn yhtenä osana on keväällä 2012 tehty kysely eri aluilla Suomea sijaitseville emolehmätiloille (n=250) uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistamisesta.
Kyselyn perusteella voidaan todeta, että uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen herättää emolehmätiloilla monenlaisia mielipiteitä. Osa pitäisi toimintaa hyvänä ja ulkoistaisi tilansa uudistuseläinten kasvatuksen vaikka heti. Toiset taas eivät nähneet kasvattamolla olevan toimintamahdollisuuksia ja eivätkä näin ollen olisi kiinnostuneita ulkoistamisesta. Perusajatuksena kasvatuksen ulkoistaminen tuntui kiinnostavan tiloja mutta monet pienet seikat kuitenkin epäilyttivät tiloja. Lisäksi kovin moni tila ei tuonut esille odotettuja hyötyjä, eli mahdollisuuksia nostaa emolehmien määrää. Mahdollisen kasvattamon toimintaa saattaa vaikeuttaa liian suuri tilarinki, tukien saamattomuus, sekä asiakastilojen vaatimusten yhdistäminen siitossonnin suhteen.