Indeksilainojen tuotot
Jokinen, Teemu (2013)
Jokinen, Teemu
Lahden ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295441
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii indeksilainojen rakennetta sekä tuottoja. Tutkimuksen tärkeimpänä tehtävänä oli vastata kysymykseen: Kuinka indeksilainojen tuotto muodostuu ja miten tuottoisia ne ovat olleet? Tavoitteena oli myös selvittää tyypillisimmät tavat rakentaa indeksilainatuote. Lähtökohtana oli selvittää tuotteiden rakenne ja tuoton muodostuminen. Indeksilainatuote rakennetaan korkosijoituksesta ja johdannaiskomponentista.
Työn teoriaosuudessa keskityttiin johdannaisten ominaisuuksiin. Tämä siksi, että tuotteissa käytetty johdannainen on lainan rakenteen ja tuottojen kannalta olennaisin tekijä. Johdannaisten sekä nollakuponkilainan arvon määritykseen pohjautuen tarkasteltiin indeksilainojen rakennetta ja hinnoittelua. Esitettyjä aihealueita olivat myös lainojen merkintähinnat, tuottokerroin, verotus, riskit sekä tuotonlaskenta. Tieto kerättiin sijoitusalan kirjallisuudesta sekä asiantuntevista sähköisistä lähteistä.
Empiirinen tutkimus suoritettiin Nordea Pankki Suomi Oyj:n sekä Pohjola Pankki Oyj:n vuosina 2002 – 2009 julkisesti liikkeellelaskemista tuotteista. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkittavia lainoja oli yhteensä 199 kappaletta, joista 139 oli Nordean ja 60 Pohjolan tuotteita. Tutkimuksessa kerättiin ja analysoitiin tietoa erääntyneiden indeksilainojen rakenteesta sekä toteutuneista tuotoista. Tiedot tuotoista hankittiin pankkien julkaisemasta materiaalista ja dokumentoitiin Microsoft Excel -taulukko–ohjelmaan. Tuotot määritettiin vuotuisina efektiivisinä tuottoina. Tuloksia vertailtiin tuotteiden kohde-etuuksien sekä eri liikkeellelaskijoiden kesken. Tuottoja verrataan myös sijoitustalletusten keskituottoihin. Lainaehdoista tehtyyn yleisarvioon perustuen esitettiin myös tyypillisimmät tuoterakenteet. Rakenneanalyysissä tuotteet ryhmitellään niissä käytetyn johdannaisratkaisun perusteella. Tutkittujen lainojen rakenteita kuvataan yhdessä teorialähteistä kerätyn tiedon kanssa. Tutkimustuloksia esittelevä luku 4 on siis osittain yhdistelmä teoreettista ja empiiristä tutkimusta.
Tutkitut lainat tuottivat keskimäärin 2,36 % vuodessa. Nordean lainat tuottavat keskimäärin enemmän kuin Pohjolan. Tuotot vaihtelevat myös eri kohde-etuuksittain. Valtaosassa lainoja tuotto määrittyy osakepohjaisen kohde-etuuden perusteella. Yleisin tuotonlaskentatapa on keskiarvomenetelmään pohjautuva: tällöin tuotteen rakentamisessa käytetään aasialaista optiota.
Työn teoriaosuudessa keskityttiin johdannaisten ominaisuuksiin. Tämä siksi, että tuotteissa käytetty johdannainen on lainan rakenteen ja tuottojen kannalta olennaisin tekijä. Johdannaisten sekä nollakuponkilainan arvon määritykseen pohjautuen tarkasteltiin indeksilainojen rakennetta ja hinnoittelua. Esitettyjä aihealueita olivat myös lainojen merkintähinnat, tuottokerroin, verotus, riskit sekä tuotonlaskenta. Tieto kerättiin sijoitusalan kirjallisuudesta sekä asiantuntevista sähköisistä lähteistä.
Empiirinen tutkimus suoritettiin Nordea Pankki Suomi Oyj:n sekä Pohjola Pankki Oyj:n vuosina 2002 – 2009 julkisesti liikkeellelaskemista tuotteista. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkittavia lainoja oli yhteensä 199 kappaletta, joista 139 oli Nordean ja 60 Pohjolan tuotteita. Tutkimuksessa kerättiin ja analysoitiin tietoa erääntyneiden indeksilainojen rakenteesta sekä toteutuneista tuotoista. Tiedot tuotoista hankittiin pankkien julkaisemasta materiaalista ja dokumentoitiin Microsoft Excel -taulukko–ohjelmaan. Tuotot määritettiin vuotuisina efektiivisinä tuottoina. Tuloksia vertailtiin tuotteiden kohde-etuuksien sekä eri liikkeellelaskijoiden kesken. Tuottoja verrataan myös sijoitustalletusten keskituottoihin. Lainaehdoista tehtyyn yleisarvioon perustuen esitettiin myös tyypillisimmät tuoterakenteet. Rakenneanalyysissä tuotteet ryhmitellään niissä käytetyn johdannaisratkaisun perusteella. Tutkittujen lainojen rakenteita kuvataan yhdessä teorialähteistä kerätyn tiedon kanssa. Tutkimustuloksia esittelevä luku 4 on siis osittain yhdistelmä teoreettista ja empiiristä tutkimusta.
Tutkitut lainat tuottivat keskimäärin 2,36 % vuodessa. Nordean lainat tuottavat keskimäärin enemmän kuin Pohjolan. Tuotot vaihtelevat myös eri kohde-etuuksittain. Valtaosassa lainoja tuotto määrittyy osakepohjaisen kohde-etuuden perusteella. Yleisin tuotonlaskentatapa on keskiarvomenetelmään pohjautuva: tällöin tuotteen rakentamisessa käytetään aasialaista optiota.