Nuorten aikuisten humalahakuinen juominen
Lehto, Satu (2013)
Lehto, Satu
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305025846
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia nuorten aikuisten alkoholinkäyttöä. Tavoitteena oli saada selville, miten nuoret aikuiset käyttävät alkoholia, miten nuoret aikuiset suhtautuvat humalahakuiseen juomiseen, miten nuoren aikuisen ystävät, perhesuhteet, opiskelu ja oma hyvinvointi vaikuttavat humalahakuiseen alkoholinkäyttöön ja mitä seurauksia humalahakuisella juomisella on. Lähestymistavaksi valittiin kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä. Vastaukset saatiin kyselylomakkeiden avulla erään lukion 3.luokkalaisilta ja erään ammattikorkeakoulun toimipisteen 1.vuoden opiskelijoilta. Aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2013. Lomakkeita saatiin yhteensä 85 kappaletta. Opinnäytetyö tehtiin Ehkäise tapaturmat 2009 – 2015 -hankkeelle.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa nuorista aikuisista nautti alkoholia 2 - 4 kertaa kuukaudessa. Yli viisi annosta juotiin harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Alkoholinkäyttö painottui juhlina, lomilla ja viikonloppuna juomiseen. Nuorten aikuisten keskuudessa niin sanottu bilettäminen ja aamuyöhön asti juominen oli yleistä. Vastaajat kokivat humaltumisen hauskana ja hyvänä ajanviettotapana. Hieman alle puolen mielestä humalahakuinen juominen oli junttimaista. Lähes jokainen vastasi ystäviensä suhtautuvan myönteisesti alkoholiin. Erilaiset mielenterveyden ongelmat eivät näyttäneet vaikuttavan merkittävästi alkoholinkäyttöön. Noin viideosa oli loukkaantunut fyysisesti humalassa. Humalatilan seurauksista yleisimmät olivat oksentaminen kaatuminen. Raittiista jokainen tunsi olonsa paremmaksi ilman alkoholia ja koki saavansa enemmän aikaa muun muassa perheelleen.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Ehkäise tapaturmat -hankkeessa kehitettäessä toimintamalleja tapaturmien ehkäisemiseksi.
Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa nuorista aikuisista nautti alkoholia 2 - 4 kertaa kuukaudessa. Yli viisi annosta juotiin harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Alkoholinkäyttö painottui juhlina, lomilla ja viikonloppuna juomiseen. Nuorten aikuisten keskuudessa niin sanottu bilettäminen ja aamuyöhön asti juominen oli yleistä. Vastaajat kokivat humaltumisen hauskana ja hyvänä ajanviettotapana. Hieman alle puolen mielestä humalahakuinen juominen oli junttimaista. Lähes jokainen vastasi ystäviensä suhtautuvan myönteisesti alkoholiin. Erilaiset mielenterveyden ongelmat eivät näyttäneet vaikuttavan merkittävästi alkoholinkäyttöön. Noin viideosa oli loukkaantunut fyysisesti humalassa. Humalatilan seurauksista yleisimmät olivat oksentaminen kaatuminen. Raittiista jokainen tunsi olonsa paremmaksi ilman alkoholia ja koki saavansa enemmän aikaa muun muassa perheelleen.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Ehkäise tapaturmat -hankkeessa kehitettäessä toimintamalleja tapaturmien ehkäisemiseksi.