Neurologisia erityisvaikeuksia omaavien lasten vanhempien kokemuksia AVEKKI-perhekoulutuksen annista
Lamberg, Jaana; Heikkinen, Mirja; Huttunen, Kirsti (2009)
Lamberg, Jaana
Heikkinen, Mirja
Huttunen, Kirsti
Savonia-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912077301
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata neurologisia erityisvaikeuksia omaavien lasten perheiden kokemuksia AVEKKI-perhekoulutuksen annista ja arvioida AVEKKI-perhekoulutuksen merkitystä perheen arjessa selviytymiselle. Tavoitteena oli saada tietoa, jota voidaan käyttää kehitettäessä AVEKKI-perhekoulutusta vastaamaan entistä paremmin perheiden tarpeisiin. AVEKKI-nimi tulee sanoista Aggressio, Väkivalta, Ennaltaehkäisy/hallinta, Kehittäminen, Koulutus ja Integraatio.
Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse lähetetyllä kirjeellä kesäkuussa 2009. Kirjeet lähetettiin syksyn 2007 ja kevään 2009 välillä AVEKKI-perhekoulutuksiin osallistuneille perheille. Kyseisellä aikavälillä järjestettiin viisi koulutusta, joihin kuhunkin osallistui 6 – 10 perhettä. Saadut vastaukset analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.
Tutkimusaineisto koostui kolmen perheen kokemuksista AVEKKI-perhekoulutuksesta. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että AVEKKI-perhekoulutus tuki perheiden arkea ja antoi uusia keinoja toimia lapsen kanssa. AVEKKI-perhekoulutuksen myötä perheet oppivat ennakoimaan ja tunnistamaan paremmin haastavia tilanteita. Koulutuksen jälkeen vanhemmat huomioivat enemmän lasten erityistarpeita ja käyttivät enemmän aikaa lasten kanssa toimimiseen. Arjessa selviytymistä helpotti toisten samassa tilanteessa olevien vanhempien tapaaminen ja kokemusten jakaminen. Vanhempien toiveena oli samantapaisen koulutuksen järjestäminen hoitopaikassa tai koulussa.
Jatkotutkimusaiheiksi ilmeni, kodin ja hoitopaikan tai koulun välinen yhteistyö ja se, miten tarpeelliseksi neurologisia erityisvaikeuksia omaavien lasten kanssa työskentelevä koulun henkilökunta kokisi AVEKKi-perhekoulutuksen. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää vertaistuen merkitystä perheille, joissa lapsella on neurologisia erityisvaikeuksia.
Tutkimuksemme oli kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse lähetetyllä kirjeellä kesäkuussa 2009. Kirjeet lähetettiin syksyn 2007 ja kevään 2009 välillä AVEKKI-perhekoulutuksiin osallistuneille perheille. Kyseisellä aikavälillä järjestettiin viisi koulutusta, joihin kuhunkin osallistui 6 – 10 perhettä. Saadut vastaukset analysoitiin laadullisella sisällön analyysillä.
Tutkimusaineisto koostui kolmen perheen kokemuksista AVEKKI-perhekoulutuksesta. Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että AVEKKI-perhekoulutus tuki perheiden arkea ja antoi uusia keinoja toimia lapsen kanssa. AVEKKI-perhekoulutuksen myötä perheet oppivat ennakoimaan ja tunnistamaan paremmin haastavia tilanteita. Koulutuksen jälkeen vanhemmat huomioivat enemmän lasten erityistarpeita ja käyttivät enemmän aikaa lasten kanssa toimimiseen. Arjessa selviytymistä helpotti toisten samassa tilanteessa olevien vanhempien tapaaminen ja kokemusten jakaminen. Vanhempien toiveena oli samantapaisen koulutuksen järjestäminen hoitopaikassa tai koulussa.
Jatkotutkimusaiheiksi ilmeni, kodin ja hoitopaikan tai koulun välinen yhteistyö ja se, miten tarpeelliseksi neurologisia erityisvaikeuksia omaavien lasten kanssa työskentelevä koulun henkilökunta kokisi AVEKKi-perhekoulutuksen. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää vertaistuen merkitystä perheille, joissa lapsella on neurologisia erityisvaikeuksia.