Lähtisinkö kuntosalille? : Laadullinen tutkimus kuntosaliharjoittelumotivaatiosta
Honkakoski, Niina; Terentjeff, Stella (2013)
Honkakoski, Niina
Terentjeff, Stella
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036037
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036037
Tiivistelmä
Liikkumaton elämäntapa johtaa huonoon terveyteen, vähentää ihmisen voimavaroja ja lisää yh-teiskunnan kuluja. Liikunnalla voidaan edistää terveyttä, pidentää elinikää ja ehkäistä monia pit-käaikaissairauksia. UKK-instituutin kehittämien terveysliikuntasuositusten mukaan työikäisten tu-lisi harrastaa kestävyyskuntoa ja lihaskuntoa parantavaa liikuntaa. Kestävyyskunnon osalta puo-let työikäisistä liikkuu riittävästi, mutta lihaskunnon osalta vain viidesosa. Lihaskuntoa voidaan parantaa ja ylläpitää kuntosaliharjoittelulla. Kuntosaliharjoittelun etuna on, että se soveltuu monelle, harjoittelumahdollisuudet ovat monipuoliset ja sillä on useita terveyshyötyjä.
Liikuntamotivaatiolla tarkoitetaan niitä motiiveja, jotka saavat aikaan halun liikkua. Siihen vaikut-tavat henkilön omat asenteet liikuntaa kohtaan, liikunnasta saatavat kokemukset ja tuntemukset sekä ympäristöstä saatu kannustus. Pelkkä tieto liikunnan hyödyistä ja positiivisista vaikutuksista ei riitä lisäämään motivaatiota.
Teimme opinnäytetyön, joka oli tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat moti-voivat työikäisiä oululaisia lähtemään kuntosalille, mitkä ovat motivaation esteitä sekä minkälai-nen ohjaus kannustaisi heitä kuntosaliharjoittelun pariin. Tutkimus tehtiin Maakunta liikkeelle –hankkeen yhteydessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, jossa kysymykset olivat kaikille haastateltaville samat, mutta he saivat vastata niihin vapaasti. Tutkimukseen osallistui 12 tiedonantajaa. He olivat työikäisiä oululaisia, jotka tulivat Maakunta liikkeelle -hankkeen järjestämään henkilökohtaiseen inbody -mittaukseen ja liikunnanohjaukseen.
Kuntosalille menemiseen motivoivia tekijöitä olivat oma kunto ja terveys, ulkoinen kannustus sekä oma motivaatio. Motivaation esteitä olivat omat tuntemukset kuten väsymys, saamattomuus ja tylsyys, muu elämä ja liikunta sekä motivaation ja mahdollisuuksien puute. Suurin osa haastateltavista kertoi, että yksilöllinen ohjaus saisi heidät käymään kuntosalilla säännöllisemmin.
Liikuntamotivaatiolla tarkoitetaan niitä motiiveja, jotka saavat aikaan halun liikkua. Siihen vaikut-tavat henkilön omat asenteet liikuntaa kohtaan, liikunnasta saatavat kokemukset ja tuntemukset sekä ympäristöstä saatu kannustus. Pelkkä tieto liikunnan hyödyistä ja positiivisista vaikutuksista ei riitä lisäämään motivaatiota.
Teimme opinnäytetyön, joka oli tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä asiat moti-voivat työikäisiä oululaisia lähtemään kuntosalille, mitkä ovat motivaation esteitä sekä minkälai-nen ohjaus kannustaisi heitä kuntosaliharjoittelun pariin. Tutkimus tehtiin Maakunta liikkeelle –hankkeen yhteydessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, jossa kysymykset olivat kaikille haastateltaville samat, mutta he saivat vastata niihin vapaasti. Tutkimukseen osallistui 12 tiedonantajaa. He olivat työikäisiä oululaisia, jotka tulivat Maakunta liikkeelle -hankkeen järjestämään henkilökohtaiseen inbody -mittaukseen ja liikunnanohjaukseen.
Kuntosalille menemiseen motivoivia tekijöitä olivat oma kunto ja terveys, ulkoinen kannustus sekä oma motivaatio. Motivaation esteitä olivat omat tuntemukset kuten väsymys, saamattomuus ja tylsyys, muu elämä ja liikunta sekä motivaation ja mahdollisuuksien puute. Suurin osa haastateltavista kertoi, että yksilöllinen ohjaus saisi heidät käymään kuntosalilla säännöllisemmin.