Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Omistus- ja kieltomuodot viitotulle puheelle tulkkauksessa
Möykky, Tuija (2013)
Möykky, Tuija
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295393
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295393
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja saada esimerkkejä siitä, miten viittomakielentulkit tulkkaavat omistus- ja kieltomuotoja viitotulle puheelle. Opinnäytetyö on suunnattu viittomakielen ja viitotun puheen tulkeille sekä työn tilaajalle Kuuloliitolle. Kuuloliitto pyrkii lisäämään viitotun puheen käyttöä kuulovammaisten keskuudessa muun muassa kehittämällä viitottua puhetta kommunikaatiomenetelmänä.
Tämä opinnäytetyö on osa Kuuloliiton aluillaan olevaa Viitotun puheen tutkimushanketta sekä ensimmäisiä tutkimuksia viitotulle puheelle tulkkauksesta. Vaikka aihe on tarkoin rajattu, antaa opinnäytetyö uutta ja tärkeää tietoa viitotusta puheesta kommunikaatio- ja tulkkausmenetelmänä. Opinnäytetyö antaa uusia työkaluja myös viittomakielentulkeille, jotka tekevät tulkkauksia viitotulle puheelle.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia. Tutkimuksessa oli mukana viisi tulkkauksia viitotulle puheelle tekevää tulkkia. Heidän tehtävänään oli tulkata kaksi lähdetekstiä viitotulle puheelle. Lähdetekstit sisälsivät runsaasti tutkittavia elementtejä, eli omistus- ja kieltomuotoja. Tulkkausnäytteet tallennettiin ja analysoitiin järjestelmällisesti. Lopuksi luotiin sanallinen kuvaus tutkittavista ilmiöistä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että omistus- ja kieltomuotoja voidaan viitotulle puheelle tulkatessa ilmaista eri tavoin. Opinnäytetyössä ei arvioida, millaiset tulkkausratkaisut ovat toimivimpia tai parhaimpia. Tutkimustuloksista voi päätellä, että tulkit ovat tutustuneet Kuuloliiton viitotun puheen suosituksiin, ja pyrkivät noudattamaan niitä. Suositusten tulkinnanvaraisuus kuitenkin näkyy tulkkauksissa, esimerkiksi monikollisen omistuksen ilmaiseminen näytti tuottavan kaikille tulkeille hankaluuksia. Omistusliitettä eli possessiivisuffiksia käytetään harvoin puhekielessä, ja se jätettiinkin usein kokonaan tulkkaamatta. Muitakaan omistusta ilmaisevia viittomia ei usein käytetty silloin, kun omistus tuli ilmi tekstin kontekstista. Suomalaisen viittomakielen kieltoviittomia käytettiin melko järjestelmällisesti. Kieltolauseissa myös käytettiin usein monikertaista kieltoa. Non-manuaaliset elementit ja huulio olivat tärkeässä osassa sekä omistus- että kieltomuotojen tulkkauksia.
Kuuloliitto hyötyy opinnäytetyöstä, sillä työ kartuttaa viitotun puheen tutkimusta, ja on näin osa Viitotun puheen tutkimushanketta. Lisäksi Kuuloliitto voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia esimerkiksi viitotun puheen suosituksia päivitettäessä. Viittomakielen ja viitotun puheen tulkit taas voivat hyödyntää tutkimustuloksia tulkkaustyössään. Opinnäytetyö toimii pohjana myöhemmille tutkimuksille viitotun puheen tulkkauksesta.
Tämä opinnäytetyö on osa Kuuloliiton aluillaan olevaa Viitotun puheen tutkimushanketta sekä ensimmäisiä tutkimuksia viitotulle puheelle tulkkauksesta. Vaikka aihe on tarkoin rajattu, antaa opinnäytetyö uutta ja tärkeää tietoa viitotusta puheesta kommunikaatio- ja tulkkausmenetelmänä. Opinnäytetyö antaa uusia työkaluja myös viittomakielentulkeille, jotka tekevät tulkkauksia viitotulle puheelle.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin dokumenttianalyysia. Tutkimuksessa oli mukana viisi tulkkauksia viitotulle puheelle tekevää tulkkia. Heidän tehtävänään oli tulkata kaksi lähdetekstiä viitotulle puheelle. Lähdetekstit sisälsivät runsaasti tutkittavia elementtejä, eli omistus- ja kieltomuotoja. Tulkkausnäytteet tallennettiin ja analysoitiin järjestelmällisesti. Lopuksi luotiin sanallinen kuvaus tutkittavista ilmiöistä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että omistus- ja kieltomuotoja voidaan viitotulle puheelle tulkatessa ilmaista eri tavoin. Opinnäytetyössä ei arvioida, millaiset tulkkausratkaisut ovat toimivimpia tai parhaimpia. Tutkimustuloksista voi päätellä, että tulkit ovat tutustuneet Kuuloliiton viitotun puheen suosituksiin, ja pyrkivät noudattamaan niitä. Suositusten tulkinnanvaraisuus kuitenkin näkyy tulkkauksissa, esimerkiksi monikollisen omistuksen ilmaiseminen näytti tuottavan kaikille tulkeille hankaluuksia. Omistusliitettä eli possessiivisuffiksia käytetään harvoin puhekielessä, ja se jätettiinkin usein kokonaan tulkkaamatta. Muitakaan omistusta ilmaisevia viittomia ei usein käytetty silloin, kun omistus tuli ilmi tekstin kontekstista. Suomalaisen viittomakielen kieltoviittomia käytettiin melko järjestelmällisesti. Kieltolauseissa myös käytettiin usein monikertaista kieltoa. Non-manuaaliset elementit ja huulio olivat tärkeässä osassa sekä omistus- että kieltomuotojen tulkkauksia.
Kuuloliitto hyötyy opinnäytetyöstä, sillä työ kartuttaa viitotun puheen tutkimusta, ja on näin osa Viitotun puheen tutkimushanketta. Lisäksi Kuuloliitto voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia esimerkiksi viitotun puheen suosituksia päivitettäessä. Viittomakielen ja viitotun puheen tulkit taas voivat hyödyntää tutkimustuloksia tulkkaustyössään. Opinnäytetyö toimii pohjana myöhemmille tutkimuksille viitotun puheen tulkkauksesta.