Sairaanhoitajien kokemuksia tehohoidettavien potilaiden hoidosta Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) keskusheräämössä
Heikkinen, Minna-Maria; Pursiainen, Sirja (2013)
Heikkinen, Minna-Maria
Pursiainen, Sirja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036095
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajien kokemuksia tehohoidettavien potilaiden hoidosta Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) keskusheräämössä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa tehohoidettavien potilaiden hoitoon liittyvistä myönteisistä ja pulmia tuottavista asioista. Opinnäytetyön tulosten avulla voidaan kehittää potilaiden hoitoa tuomalla esiin mahdollisia henkilöstön koulutus- ja kehittämistarpeita.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka tiedonantajia olivat KYSin keskusheräämön sairaan-hoitajat. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin avointa kyselyä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Sairaanhoitajat kokivat, että heräämön resurssit eivät olleet riittävät tehohoidettavien potilaiden hoitoon henkilöstön mitoituksen osalta. Sairaanhoitajat suhtautuivat tehohoidettavien potilaiden hoitoon pääasiassa positiivisesti ja kokivat sen mukavaksi vaihteluksi. Haasteeksi koettiin lääkäreiden hoitovastuun epäselvä jakaantuminen heräämön ja teho-osaston välillä. Myös hoitomääräykset olivat ajoittain puutteellisia tai niiden saaminen oli hankalaa. Hoitajilta kului ylimääräistä aikaa puutteellisten hoitomääräysten selvittelyyn. Sairaanhoitajien osaamisen kannalta haasteita tuottivat sellaiset tehohoidettavan potilaan hoitoon liittyvät asiat, joista ei ollut aikaisempaa kokemusta. Sairaanhoitajat olivat pääsääntöisesti halukkaita saamaan tehohoidettavien potilaiden hoitoon liittyvää jatkokoulutusta, jota toivottiin muun muassa työkierron ja lääkäreiden antaman teoriaopetuksen muodossa. Sairaanhoitajat olivat aiemmin oppineet tehohoidettavien potilaiden hoitoa pääsääntöisesti työn kautta ja vanhemmilta kollegoilta neuvoa kysymällä.
Jatkossa olisi tärkeää tarkastella KYSin keskusheräämön henkilökunnan mitoitusta siten, että se sallii tehohoidettavien potilaiden turvallisen hoidon. Mielenkiintoista olisi selvittää toteutuuko tehohoidettavien potilaiden turvallinen hoito yhtä hyvin keskusheräämössä kuin teho-osastolla.
Opinnäytetyö oli laadullinen tutkimus, jonka tiedonantajia olivat KYSin keskusheräämön sairaan-hoitajat. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin avointa kyselyä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Sairaanhoitajat kokivat, että heräämön resurssit eivät olleet riittävät tehohoidettavien potilaiden hoitoon henkilöstön mitoituksen osalta. Sairaanhoitajat suhtautuivat tehohoidettavien potilaiden hoitoon pääasiassa positiivisesti ja kokivat sen mukavaksi vaihteluksi. Haasteeksi koettiin lääkäreiden hoitovastuun epäselvä jakaantuminen heräämön ja teho-osaston välillä. Myös hoitomääräykset olivat ajoittain puutteellisia tai niiden saaminen oli hankalaa. Hoitajilta kului ylimääräistä aikaa puutteellisten hoitomääräysten selvittelyyn. Sairaanhoitajien osaamisen kannalta haasteita tuottivat sellaiset tehohoidettavan potilaan hoitoon liittyvät asiat, joista ei ollut aikaisempaa kokemusta. Sairaanhoitajat olivat pääsääntöisesti halukkaita saamaan tehohoidettavien potilaiden hoitoon liittyvää jatkokoulutusta, jota toivottiin muun muassa työkierron ja lääkäreiden antaman teoriaopetuksen muodossa. Sairaanhoitajat olivat aiemmin oppineet tehohoidettavien potilaiden hoitoa pääsääntöisesti työn kautta ja vanhemmilta kollegoilta neuvoa kysymällä.
Jatkossa olisi tärkeää tarkastella KYSin keskusheräämön henkilökunnan mitoitusta siten, että se sallii tehohoidettavien potilaiden turvallisen hoidon. Mielenkiintoista olisi selvittää toteutuuko tehohoidettavien potilaiden turvallinen hoito yhtä hyvin keskusheräämössä kuin teho-osastolla.