Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä työnohjauksen merkityksestä psykiatrisessa ja somaattisessa hoitotyössä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa : Työhyvinvoinnin näkökulma
Katainen, Merja; Kauppinen, Tarja (2013)
Katainen, Merja
Kauppinen, Tarja
Savonia-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036099
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305036099
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) psykiatristen ja somaattisten hoitotyöntekijöiden näkemyksiä työnohjauksesta ja sen tarpeesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa KYSin eri palveluyksiköiden työhyvinvointia tukevien toimenpiteiden
suunnittelua varten.
Tutkimus oli lähestymistavaltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kolmena ryhmähaastatteluna syksyllä 2012. Tutkimukseen osallistui 10 psykiatrian palveluyksikön ja 6 tuki- ja liikuntaelinsairauksien palveluyksikön hoitotyöntekijää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan hoitotyöntekijät ymmärsivät työnohjauksen merkityksen moniulotteisesti. He kokivat saaneensa työnohjauksesta keinoja toimia työssään ja ymmärtää sitä aiempaa paremmin. Työnohjaus lisäsi myös hoitotyöntekijöiden itseluottamusta ja ammatillista rohkeutta.
Työyhteisössä työnohjaus mahdollisti avoimen keskustelun ja lisäsi ymmärrystä työtovereita kohtaan. Hoitotyöntekijät saivat työnohjauksessa mahdollisuuden pohtia työn sisältöä, selkiyttää työskentelyään ja suunnitella yhteisiä työmenetelmiä. Työnohjaukseen hakeutumiseen vaikuttivat sen saatavuus, esimiehen ja ohjattavan oma aktiivinen asenne työnohjausta kohtaan sekä aiemmat työnohjauskokemukset. Hakeutumista edistivät koettu tarve, hyvä työnohjasilmapiiri ja myönteinen vuorovaikutus ohjaustilanteessa. Hoitotyöntekijät kokivat, että työnohjaukseen hakeutuminen
on tällä hetkellä haasteellista KYSssä, koska työnohjaajia on tarjolla vähän ja esimiehet suosivat ryhmätyönohjauksia.
Työnohjaus on tärkeä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia ja ammatillista kasvua tukeva työmuoto KYSssä. Työnohjauksen tulisi olla mahdollista kaikille sitä haluaville hoitajille. Työnohjauksen järjestämisessä tulisi huomioida työntekijöiden kokema työnohjauksen tarve sekä sopiva työnohjausmuoto.
Työnohjauksen mahdollistaminen sairaalan ulkopuolisena toimintana olisi toivottavaa siksi, että ohjaajien määrä lisääntyisi ja kokeneetkin hoitotyöntekijät tuntisivat hyötyvänsä työnohjauksesta. Lisäksi perehdytyksessä ja koulutuksessa tulisi selventää työnohjauksen käsitettä ja merkitystä hoitotyössä.
suunnittelua varten.
Tutkimus oli lähestymistavaltaan kvalitatiivinen eli laadullinen. Tutkimusaineisto kerättiin kolmena ryhmähaastatteluna syksyllä 2012. Tutkimukseen osallistui 10 psykiatrian palveluyksikön ja 6 tuki- ja liikuntaelinsairauksien palveluyksikön hoitotyöntekijää. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tutkimustulosten mukaan hoitotyöntekijät ymmärsivät työnohjauksen merkityksen moniulotteisesti. He kokivat saaneensa työnohjauksesta keinoja toimia työssään ja ymmärtää sitä aiempaa paremmin. Työnohjaus lisäsi myös hoitotyöntekijöiden itseluottamusta ja ammatillista rohkeutta.
Työyhteisössä työnohjaus mahdollisti avoimen keskustelun ja lisäsi ymmärrystä työtovereita kohtaan. Hoitotyöntekijät saivat työnohjauksessa mahdollisuuden pohtia työn sisältöä, selkiyttää työskentelyään ja suunnitella yhteisiä työmenetelmiä. Työnohjaukseen hakeutumiseen vaikuttivat sen saatavuus, esimiehen ja ohjattavan oma aktiivinen asenne työnohjausta kohtaan sekä aiemmat työnohjauskokemukset. Hakeutumista edistivät koettu tarve, hyvä työnohjasilmapiiri ja myönteinen vuorovaikutus ohjaustilanteessa. Hoitotyöntekijät kokivat, että työnohjaukseen hakeutuminen
on tällä hetkellä haasteellista KYSssä, koska työnohjaajia on tarjolla vähän ja esimiehet suosivat ryhmätyönohjauksia.
Työnohjaus on tärkeä hoitotyöntekijöiden työhyvinvointia ja ammatillista kasvua tukeva työmuoto KYSssä. Työnohjauksen tulisi olla mahdollista kaikille sitä haluaville hoitajille. Työnohjauksen järjestämisessä tulisi huomioida työntekijöiden kokema työnohjauksen tarve sekä sopiva työnohjausmuoto.
Työnohjauksen mahdollistaminen sairaalan ulkopuolisena toimintana olisi toivottavaa siksi, että ohjaajien määrä lisääntyisi ja kokeneetkin hoitotyöntekijät tuntisivat hyötyvänsä työnohjauksesta. Lisäksi perehdytyksessä ja koulutuksessa tulisi selventää työnohjauksen käsitettä ja merkitystä hoitotyössä.