Laatunäkökulmat näkyväksi : Oppilashuoltotyön laatu koulukuraattorien ja koulupsykologien kuvaamana.
Ylä-Himanka, Tuija (2013)
Ylä-Himanka, Tuija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305046218
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305046218
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää perusopetuksen oppilashuoltotiimin työn laadulle antamia merkityksiä sekä sitä, kuinka he kokevat laadun ja siihen liittyvien tavoitteiden toteutuvan arjen työssä. Tarkoituksena on tiimin yhteisen vuoropuhelun kautta tunnistaa ja nostaa esille laatuun liittyviä kehittämisnäkökohtia. Lisäksi oppilashuoltotiimin laadun merkitystenantoja on tarkoitus verrata kunnan laatukäsikirjan kriteereihin ja selvittää, ovatko nämä tasapainoisessa suhteessa toisiinsa.
Aineisto koostuu oppilashuollon tiimin teemahaastatteluista ja se koottiin sekä yksilö- että ryhmähaastattelujen avulla. Yksilöhaastatteluissa haastateltavia oli viisi ja fokuksena oli laadun merkitykset. Kahdella ryhmähaastattelukerralla haastateltavia oli neljä. Ryhmähaastatteluissa käsiteltiin laadun toteutumisen mahdollisuuksia ja ehtoja sekä kehittämisen näkökulmia.
Aineiston analysoinnissa käytettiin diskurssianalyyttisiä työkaluja. Diskurssianalyysin käsittein ilmaistuna pyrittiin hahmottamaan haastateltavien laatukäsityksiin sekä laadun toteutumisen mahdollisuuksiin ja ehtoihin liittyviä tulkintarepertuaareja. Tulokseksi hahmottui kuusi repertuaaria: yksilökohtainen asiakastyörepertuaari, yhteistyörepertuaari, systeemirepertuaari, kehittämisrepertuaari, johtajuusrepertuaari sekä työympäristörepertuaari.
Merkityksenantojen pohjalta voidaan todeta, että laatu asettuu haastateltavien kuvauksissa jäsentämään oppilashuoltotyöskentelyä ja sen eri osa-alueita laajasti. Lähestymistapa oppilashuoltotyön laadun määrittelyyn on konkreettinen ja moniulotteinen; laatua lähestytään yhtä lailla työntekijöiden toiminnasta, asiakkaan näkökulmasta kuin laajemminkin yhteistyön ja verkostojen näkökulmasta. Laatua määritellään myös rohkeasti tuomalla esiin oppilashuoltotyön reunaehtoja ja käytännössä havaittuja epäkohtia.
Keskeiseksi laadun kehittämiskohteeksi tuotettiin vuorovaikutteisen toimintatavan vahvistaminen. Ajan varaaminen yhteistyölle ja yhteiselle keskustelulle mahdollistaisi muun muassa arvioinnin tuomisen rakenteisiin, erilaisten palautekäytänteiden kehittämisen ja tehokkaamman hyödyntämisen sekä suunnitelmallisen koulun kulttuurin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen.
Aineisto koostuu oppilashuollon tiimin teemahaastatteluista ja se koottiin sekä yksilö- että ryhmähaastattelujen avulla. Yksilöhaastatteluissa haastateltavia oli viisi ja fokuksena oli laadun merkitykset. Kahdella ryhmähaastattelukerralla haastateltavia oli neljä. Ryhmähaastatteluissa käsiteltiin laadun toteutumisen mahdollisuuksia ja ehtoja sekä kehittämisen näkökulmia.
Aineiston analysoinnissa käytettiin diskurssianalyyttisiä työkaluja. Diskurssianalyysin käsittein ilmaistuna pyrittiin hahmottamaan haastateltavien laatukäsityksiin sekä laadun toteutumisen mahdollisuuksiin ja ehtoihin liittyviä tulkintarepertuaareja. Tulokseksi hahmottui kuusi repertuaaria: yksilökohtainen asiakastyörepertuaari, yhteistyörepertuaari, systeemirepertuaari, kehittämisrepertuaari, johtajuusrepertuaari sekä työympäristörepertuaari.
Merkityksenantojen pohjalta voidaan todeta, että laatu asettuu haastateltavien kuvauksissa jäsentämään oppilashuoltotyöskentelyä ja sen eri osa-alueita laajasti. Lähestymistapa oppilashuoltotyön laadun määrittelyyn on konkreettinen ja moniulotteinen; laatua lähestytään yhtä lailla työntekijöiden toiminnasta, asiakkaan näkökulmasta kuin laajemminkin yhteistyön ja verkostojen näkökulmasta. Laatua määritellään myös rohkeasti tuomalla esiin oppilashuoltotyön reunaehtoja ja käytännössä havaittuja epäkohtia.
Keskeiseksi laadun kehittämiskohteeksi tuotettiin vuorovaikutteisen toimintatavan vahvistaminen. Ajan varaaminen yhteistyölle ja yhteiselle keskustelulle mahdollistaisi muun muassa arvioinnin tuomisen rakenteisiin, erilaisten palautekäytänteiden kehittämisen ja tehokkaamman hyödyntämisen sekä suunnitelmallisen koulun kulttuurin ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisen.