Romaniäiti synnyttäjänä : kätilöiden kokemuksia
Suomilammi, Annika; Niemenmaa, Meri-Annika (2009)
Suomilammi, Annika
Niemenmaa, Meri-Annika
Pirkanmaan ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306498
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911306498
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata suomalaisen romaniäidin kulttuuriseen hoitoon liittyviä asioita synnytysvastaanotolla, synnytyssalissa ja synnytysvuodeosastolla. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten tulisi ottaa huomioon romanikulttuurin ominaispiirteet, kuten puhtaus- ja moraalitavat, jotka ilmenevät erityisesti häveliäisyyden huomioonottamisena. Opinnäytetyön tavoitteena on saadun tiedon avulla lisätä terveydenhuoltoalan ammattilaisten tietämystä romaniäitien hoitotyöstä. Tämän työn avulla hoitohenkilökunta ja hoitotyön opiskelijat voivat syventää ymmärrystään romanikulttuurista ja parantaa omaa ammatillista taitoaan vuorovaikutustilanteissa.
Työssä käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska se pyrkii lisäämään tietoa ja näin saamme enemmän tietämystä romanikulttuurille ominaisista piirteistä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastattelimme Tampereen yliopistollisesta sairaalasta viittä kätilöä, joista yksi oli synnytysvastaanotolta, kaksi synnytyssalista ja kaksi synnytysvuodeosastolta.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan haastateltavat kokivat romanikulttuurin tapojen ilmenemisen huomion arvoisina asioina. Kaikki haastateltavat painottivat kulttuurinmukaista ja asiakaslähtöistä hoitotyötä, ja haasteeksi he kokivat hyvän kulttuurisen hoitotyön onnistumisen lisäksi romaneiden tukihenkilöiden ja vierasmäärän suuruuden rajoittamisen. Haastateltavat ilmaisivat myös sitä, että romaniäidit tarvitsevat enemmän tukea ja neuvontaa puutteellisen ja väärän tietonsa vuoksi, mikä vaatii hoitohenkilökunnalta huomiota ja ohjausta huomioiden kulttuurillisen taustan. Lisäksi haastateltavat kokivat, että romaniäideillä on vahva luottamus hoitotyön ammattilaisiin ja he arvostavat hoitohenkilökunnan ammattitaitoa.
Kaikki haastateltavat kokivat romanikulttuurisen tietonsa määrän puutteelliseksi ja pääosin työkokemukseen perustuvaksi. He korostivat koulutusten tarpeen lisäämistä siten, että koulutuksia olisi useammin ja monta kertaa samasta aiheesta, että useampi pääsisi osallistumaan niihin.
Työssä käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska se pyrkii lisäämään tietoa ja näin saamme enemmän tietämystä romanikulttuurille ominaisista piirteistä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla ja analysoitiin sisällönanalyysillä. Haastattelimme Tampereen yliopistollisesta sairaalasta viittä kätilöä, joista yksi oli synnytysvastaanotolta, kaksi synnytyssalista ja kaksi synnytysvuodeosastolta.
Opinnäytetyömme tulosten mukaan haastateltavat kokivat romanikulttuurin tapojen ilmenemisen huomion arvoisina asioina. Kaikki haastateltavat painottivat kulttuurinmukaista ja asiakaslähtöistä hoitotyötä, ja haasteeksi he kokivat hyvän kulttuurisen hoitotyön onnistumisen lisäksi romaneiden tukihenkilöiden ja vierasmäärän suuruuden rajoittamisen. Haastateltavat ilmaisivat myös sitä, että romaniäidit tarvitsevat enemmän tukea ja neuvontaa puutteellisen ja väärän tietonsa vuoksi, mikä vaatii hoitohenkilökunnalta huomiota ja ohjausta huomioiden kulttuurillisen taustan. Lisäksi haastateltavat kokivat, että romaniäideillä on vahva luottamus hoitotyön ammattilaisiin ja he arvostavat hoitohenkilökunnan ammattitaitoa.
Kaikki haastateltavat kokivat romanikulttuurisen tietonsa määrän puutteelliseksi ja pääosin työkokemukseen perustuvaksi. He korostivat koulutusten tarpeen lisäämistä siten, että koulutuksia olisi useammin ja monta kertaa samasta aiheesta, että useampi pääsisi osallistumaan niihin.