Teollisuushallin ilmastoinnin uudistaminen
Hyrkäs, Tommi (2013)
Hyrkäs, Tommi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076781
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305076781
Tiivistelmä
Työssä perehdyttiin teollisuushallin ilmastoinnin nykytilaan tutustumalla olemassa oleviin ilmanvaihtopiirustuksiin, energiankulutushistoriaan sekä mittaamalla ilmamäärät. Ilmanvaihtopiirustukset sekä mittaukset osoittivat molemmat, että ilmanvaihto oli suunniteltu ja toteutettu haitallisen ylipaineiseksi. Vanhan ilmanvaihtojärjestelmän tekninen ikä oli tullut vastaan, sillä sen ikä oli jo 40 vuotta.
Kohteeseen suunniteltiin uusi ilmastointijärjestelmä laitevalintoineen. Ilmanjakotavaksi valittiin syrjäyttävä ilmanjako siitäkin huolimatta, että halli myös lämpiää tuloilmalla. Yleensä syrjäyttävä ilmanjako ei toimi silloin kun tuloilmaa käytetään lämmitykseen, sillä lämmin ilma pyrkii ylöspäin suoraan poistoilmalaitteisiin. Tämä ratkaistiin kuitenkin uudentyyppisellä tuloilmalaitteella, joka hyödyntää suurella lähtönopeudella puhallettavaa kantosuihkua ohjaamaan myös ylilämpöisen ilman alaspäin oleskeluvyöhykkeelle.
Lämmityksen mitoituksessa ei ollut käytössä tarkkoja pohjatietoja rakenteiden U-arvoista ja tuotantoprosessissa syntyy voimakkaita lämpökuormia. Mitoituksen lähtökohdaksi otettiinkin vaihtoehtoinen malli ja hyödynnettiin lämmitysenergian kulutushistoriaa. Kulutushistoria yhdistettiin Ilmatieteen laitoksen keskilämpötilahistoriaan, jonka avulla saatiin ratkaistua lämmitystehon tarve sekä tuloilman lämpötila mitoitustilanteessa.
Lopputuloksena saatiin uuden järjestelmän ilmanvaihtopiirustukset sekä laitevalinnat mitoitustietoineen. Ilmastoinnin uudistamisen kustannukset laskettiin Taku-kustannuslaskentaohjelmalla, ottaen huomioon kaikki hankkeeseen kohdistuvat kulut, mukaan lukien hanketehtävät, vanhan järjestelmän purkamiset, rakennusaputyöt, ym. Investoinnin takaisinmaksuajan laskemisessa huomioitiin myös aivan liian harvoin huomioon otettava ilman laadun paranemisen vaikutuksena saatava tuottavuuden nousu. Takaisinmaksuajaksi saatiin 5,2 vuotta, mikä on jo erittäin kohtuullinen.
Kohteeseen suunniteltiin uusi ilmastointijärjestelmä laitevalintoineen. Ilmanjakotavaksi valittiin syrjäyttävä ilmanjako siitäkin huolimatta, että halli myös lämpiää tuloilmalla. Yleensä syrjäyttävä ilmanjako ei toimi silloin kun tuloilmaa käytetään lämmitykseen, sillä lämmin ilma pyrkii ylöspäin suoraan poistoilmalaitteisiin. Tämä ratkaistiin kuitenkin uudentyyppisellä tuloilmalaitteella, joka hyödyntää suurella lähtönopeudella puhallettavaa kantosuihkua ohjaamaan myös ylilämpöisen ilman alaspäin oleskeluvyöhykkeelle.
Lämmityksen mitoituksessa ei ollut käytössä tarkkoja pohjatietoja rakenteiden U-arvoista ja tuotantoprosessissa syntyy voimakkaita lämpökuormia. Mitoituksen lähtökohdaksi otettiinkin vaihtoehtoinen malli ja hyödynnettiin lämmitysenergian kulutushistoriaa. Kulutushistoria yhdistettiin Ilmatieteen laitoksen keskilämpötilahistoriaan, jonka avulla saatiin ratkaistua lämmitystehon tarve sekä tuloilman lämpötila mitoitustilanteessa.
Lopputuloksena saatiin uuden järjestelmän ilmanvaihtopiirustukset sekä laitevalinnat mitoitustietoineen. Ilmastoinnin uudistamisen kustannukset laskettiin Taku-kustannuslaskentaohjelmalla, ottaen huomioon kaikki hankkeeseen kohdistuvat kulut, mukaan lukien hanketehtävät, vanhan järjestelmän purkamiset, rakennusaputyöt, ym. Investoinnin takaisinmaksuajan laskemisessa huomioitiin myös aivan liian harvoin huomioon otettava ilman laadun paranemisen vaikutuksena saatava tuottavuuden nousu. Takaisinmaksuajaksi saatiin 5,2 vuotta, mikä on jo erittäin kohtuullinen.