Musiikkia harrastavien lasten ja nuorten esiintymisjännitys : Opettajan mahdollisuuksia auttaa oppilaitaan esiintymään konserteissa
Uusitalo-Ikonen, Ulla-Stina (2013)
Uusitalo-Ikonen, Ulla-Stina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305077051
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305077051
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkastelee musiikkia harrastavien lasten ja nuorten esiintymisjännitystä. Työni ydinkysymyksenä on, millä tavoin opettaja voi auttaa niitä oppilaitaan, jotka kokevat musiikkiopiston konserteissa esiintymiset ongelmallisiksi voimakkaan esiintymisjännityksen vuoksi.
Omille oppilailleni suunnatun kyselytutkimuksen avulla sain konkreettista tietoa siitä, miten oppilaani kokevat esiintymistilanteet. Vastausten perusteella suurin osa oppilaistani koki esiintymiset melko myönteisiksi. Vain yksi oppilaani kärsi selkeästi esiintymispelosta. Käsittelen opinnäytetyössäni prosessia, jota työstin edellä mainitun oppilaani kanssa esiintymispelon vähentämiseksi.
Käsittelemäni kirjallisuuden ja oman kokemukseni pohjalta kartoitan opinnäytetyössäni sellaisia keinoja joilla lasten ja nuorten haitallista esiintymisjännitystä voisi lievittää. Pohdin myös sitä, miten jännityksen hallintakeinoja voisi soveltaa luontevasti opetuksen sisältöön ja tuntitilanteisiin.
Työni kuluessa tulin siihen tulokseen, että vaikka esiintymisjännityksen taustalla voivat vaikuttaa hyvin monenlaiset syyt, haitallinen esiintymisjännitys on ainakin osittain voitettavissa soittotunnilla tapahtuvan ohjauksen avulla. Esiintymistilannetta helpottaa huomattavasti se, että teos on hyvin harjoiteltu. Osaaminen on melko varmalla pohjalla, jos opettaja on pitänyt huolen siitä, että oppilaalla on ollut edellytykset harjoitella teos esityskuntoon visuaalista, auditiivista ja kinesteettistä aistikanavaa käyttäen, jolloin teoksen sisällön voi esitystilanteessa palauttaa muistista eri tavoin. Toinen tärkeä seikka on keskittymiskyvyn kehittäminen ja siihen liittyvä tietoinen hengittäminen. Edelleen opettaja voi ohjata oppilastaan valmistautumaan esiintymistilanteeseen niin, että edellytykset kappaleen onnistuneelle esittämiselle ovat olemassa. Tämä tarkoittaa, että kappaletta on totuttu soittamaan keskeytyksettä, sitä on harjoitteluvaiheessa analysoitu ongelmallisten kohtien kannalta, kappaleen muistamiseen on opeteltu erilaisia strategioita ja esiintymistilaan on tutustuttu etukäteen. Ennen varsinaista esiintymistä on hyvä järjestää itselleen harjoitusesiintymisiä. Esiintymistä voi harjoitella kuvittelemalla yleisö paikalle ja toistamalla kaikki samat yksityiskohdat kuin varsinaisessa esiintymisessäkin. Toinen tapa on osaamisen ja jännityksen määrän testaaminen pienemmän yleisön edessä. Näillä keinoin luodaan jo hyvät edellytykset
esiintymisen onnistumiselle.
Omille oppilailleni suunnatun kyselytutkimuksen avulla sain konkreettista tietoa siitä, miten oppilaani kokevat esiintymistilanteet. Vastausten perusteella suurin osa oppilaistani koki esiintymiset melko myönteisiksi. Vain yksi oppilaani kärsi selkeästi esiintymispelosta. Käsittelen opinnäytetyössäni prosessia, jota työstin edellä mainitun oppilaani kanssa esiintymispelon vähentämiseksi.
Käsittelemäni kirjallisuuden ja oman kokemukseni pohjalta kartoitan opinnäytetyössäni sellaisia keinoja joilla lasten ja nuorten haitallista esiintymisjännitystä voisi lievittää. Pohdin myös sitä, miten jännityksen hallintakeinoja voisi soveltaa luontevasti opetuksen sisältöön ja tuntitilanteisiin.
Työni kuluessa tulin siihen tulokseen, että vaikka esiintymisjännityksen taustalla voivat vaikuttaa hyvin monenlaiset syyt, haitallinen esiintymisjännitys on ainakin osittain voitettavissa soittotunnilla tapahtuvan ohjauksen avulla. Esiintymistilannetta helpottaa huomattavasti se, että teos on hyvin harjoiteltu. Osaaminen on melko varmalla pohjalla, jos opettaja on pitänyt huolen siitä, että oppilaalla on ollut edellytykset harjoitella teos esityskuntoon visuaalista, auditiivista ja kinesteettistä aistikanavaa käyttäen, jolloin teoksen sisällön voi esitystilanteessa palauttaa muistista eri tavoin. Toinen tärkeä seikka on keskittymiskyvyn kehittäminen ja siihen liittyvä tietoinen hengittäminen. Edelleen opettaja voi ohjata oppilastaan valmistautumaan esiintymistilanteeseen niin, että edellytykset kappaleen onnistuneelle esittämiselle ovat olemassa. Tämä tarkoittaa, että kappaletta on totuttu soittamaan keskeytyksettä, sitä on harjoitteluvaiheessa analysoitu ongelmallisten kohtien kannalta, kappaleen muistamiseen on opeteltu erilaisia strategioita ja esiintymistilaan on tutustuttu etukäteen. Ennen varsinaista esiintymistä on hyvä järjestää itselleen harjoitusesiintymisiä. Esiintymistä voi harjoitella kuvittelemalla yleisö paikalle ja toistamalla kaikki samat yksityiskohdat kuin varsinaisessa esiintymisessäkin. Toinen tapa on osaamisen ja jännityksen määrän testaaminen pienemmän yleisön edessä. Näillä keinoin luodaan jo hyvät edellytykset
esiintymisen onnistumiselle.