Verkko-RTK-mittaus
Ylikoski, Juho; Toivonen, Tuomas (2013)
Ylikoski, Juho
Toivonen, Tuomas
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305077025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201305077025
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön aiheena oli tutkia ja vertailla VRSnet.fi- ja SmartNet verkko-RTK-palveluiden toimivuutta ja tarkkuutta pääasiassa Etelä-Suomen alueella sekä perehtyä satelliittimittausten yleiseen teoriaan ja mittauskäytäntöihin. Työn ensisijaisena tavoitteena oli esitellä tutkittavien verkko-RTK-tekniikoiden välisiä eroja ja vertailla niillä saavutettavaa tarkkuutta eri mittausolosuhteissa. Lisäksi tavoitteena oli mitata eri valmistajien (Trimble, Leica, Topcon) RTK-satelliittivastaanottimilla molemmissa tukiasemaverkoissa ja arvioida niiden tarkkuutta ja toimintaa.
Työssä esitellään reaaliaikaisten kinemaattisten mittausten lisäksi satelliittimittauksen eri perusmenetelmät sekä kerrotaan niiden ensisijaiset käyttökohteet. Työssä perehdytään myös nykyisiin ja tulevaisuudessa mahdollisesti käyttöön otettaviin satelliittijärjestelmiin.
Insinöörityössä tutkittiin RTK-tukiasemaverkkojen ja laitteiden toimivuutta maastomittauksin avoimissa, vähäpeitteisissä ja peitteisissä ympäristöissä. Mittaukset suoritettiin Geodeettisen laitoksen mittaamilla 1. luokan kolmiopisteillä, joiden koordinaattiarvoja käytettiin tutkimuksen havaintojen referenssiarvoina, joihin mittaushavaintoja verrattiin. Tutkimusta ei voitu lopulta suorittaa alkuperäisessä muodossaan sille laaditun aikataulun puitteissa. Tästä syystä varsinainen tutkimus on suunniteltua suppeampi.
Insinöörityön mittaukset tehtiin lopulta ainoastaan SmartNet-verkossa käyttäen MAX-korjauksia. Maastomittaukset tehtiin Leican sekä Topconin RTK-vastaanottimilla. Tutkimus osoitti, että SmartNetin verkko-RTK-palvelun MAX-korjauksilla päästään normaaleissa mittausolosuhteissa 95 %:n todennäköisyydellä parempiin tuloksiin kuin pohjoiskoordinaatissa 50 mm, itäkoordinaatissa 35 mm ja korkeuskoordinaatissa 83 mm. Keskimää-räiset alustusajat ovat noin 15 sekuntia ja 95 % alustuksista on todennäköisesti nopeampia kuin 28 sekuntia. Tuloksissa on kuitenkin hieman laitekohtaisia eroja.
Tulokset osoittavat, että SmartNet-tukiasemaverkon MAX-korjaukset ovat oikein käytettynä tehokas ja varsin tarkka mittausmenetelmä.
Työssä esitellään reaaliaikaisten kinemaattisten mittausten lisäksi satelliittimittauksen eri perusmenetelmät sekä kerrotaan niiden ensisijaiset käyttökohteet. Työssä perehdytään myös nykyisiin ja tulevaisuudessa mahdollisesti käyttöön otettaviin satelliittijärjestelmiin.
Insinöörityössä tutkittiin RTK-tukiasemaverkkojen ja laitteiden toimivuutta maastomittauksin avoimissa, vähäpeitteisissä ja peitteisissä ympäristöissä. Mittaukset suoritettiin Geodeettisen laitoksen mittaamilla 1. luokan kolmiopisteillä, joiden koordinaattiarvoja käytettiin tutkimuksen havaintojen referenssiarvoina, joihin mittaushavaintoja verrattiin. Tutkimusta ei voitu lopulta suorittaa alkuperäisessä muodossaan sille laaditun aikataulun puitteissa. Tästä syystä varsinainen tutkimus on suunniteltua suppeampi.
Insinöörityön mittaukset tehtiin lopulta ainoastaan SmartNet-verkossa käyttäen MAX-korjauksia. Maastomittaukset tehtiin Leican sekä Topconin RTK-vastaanottimilla. Tutkimus osoitti, että SmartNetin verkko-RTK-palvelun MAX-korjauksilla päästään normaaleissa mittausolosuhteissa 95 %:n todennäköisyydellä parempiin tuloksiin kuin pohjoiskoordinaatissa 50 mm, itäkoordinaatissa 35 mm ja korkeuskoordinaatissa 83 mm. Keskimää-räiset alustusajat ovat noin 15 sekuntia ja 95 % alustuksista on todennäköisesti nopeampia kuin 28 sekuntia. Tuloksissa on kuitenkin hieman laitekohtaisia eroja.
Tulokset osoittavat, että SmartNet-tukiasemaverkon MAX-korjaukset ovat oikein käytettynä tehokas ja varsin tarkka mittausmenetelmä.