Perhevalmennuksen soveltaminen somaliperheille ja heidän kokemuksiaan perhevalmennuksesta
Ingram, Maaret; Khalif Mohamed, Nafisa; Toppari, Mai Iiris; Valtonen, Anne (2013)
Ingram, Maaret
Khalif Mohamed, Nafisa
Toppari, Mai Iiris
Valtonen, Anne
Laurea-ammattikorkeakoulu
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304084142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304084142
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli soveltaa Vantaan monitoimijaista perhevalmennusmallia somaliperheille, sekä kuvata perheiden kokemuksia perhevalmennuksesta, joita voidaan hyödyntää monikulttuurisen perhevalmennuksen kehittämisessä. Tavoitteena oli tukea somaliperheitä vanhemmuuteen, synnytykseen ja vauvan hoitoon valmistautumisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Vantaan neuvolassa. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui neljästä perhevalmennuskerrasta raskauden aikana, ja yhdestä kerrasta vauvan syntymän jälkeen. Perhevalmennuskerrat toteutettiin syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Kohderyhmänä olivat somaliperheet, jotka odottavat ensimmäistä Suomessa syntyvää lastaan. Valmennuksien sisältönä olivat vanhemmuuteen kasvu, synnytys, imetys, lapsen hoito ja varhainen vuorovaikutus.
Perhevalmennukseen osallistui neljä äitiä. Kolme heistä oli ensisynnyttäjiä, ja yksi äideistä odotti toista lastaan. Kaksi äideistä on asunut Suomessa lapsuudestaan saakka, toiset kaksi äitiä on saapunut Suomeen aikuisina ja he ovat asuneet Suomessa noin viisi vuotta.
Opinnäytetyön aineistonkeruu tehtiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa käytettiin avoimia kysymyksiä käsittäen koko perhevalmennuksen. Teemahaastattelun lisäksi jokaisen perhevalmennuskerran jälkeen osallistujat vastasivat strukturoituun kyselylomakkeeseen. Opinnäyteyössä käytettävät haastatteluteemat valittiin perehtymällä perhevalmennukseen yleisesti, sekä tutustumalla aiempiin monikulttuurista perhevalmennusta käsitteleviin tutkimuksiin ja opinnäytetöihin. Perhevalmennus kokemuksia kysyttiin teemoittain. Haastattelun avulla haluttiin myös selvittää kokivatko osallistujat, että he ovat saaneet tukea vanhemmuuteen ja mahdollisia kehittämisehdotuksia.
Aikaisempien tutkimusten ja opinnäytetyömme tulosten perusteella somaliperheille tarkoitettu perhevalmennus koetaan yleisesti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Perhevalmennuksessa mukana olleet kertoivat saaneensa tukea vanhemmuuteen ja hyödyllistä uutta tietoa vanhemmuuteen kasvamisessa. He kertoivat myös, että perhevalmennus on tukenut heitä synnytykseen, imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vauvan hoitoon liittyvissä asioissa.
Äidit kokivat myös saaneensa ryhmästä vertaistukea. Erityisesti somaliperheille suunnatun perhevalmennuksen koettiin antavan hyödyllistä tietoa synnytyksestä ja lapsenhoidosta Suomessa. Somalikulttuuriedustajan läsnäolo tulkkina ja kulttuurin edustajana valmennuksessa oli erittäin tärkeää onnistuneen valmennuksen kannalta.
Positiivisesta asennoitumisesta huolimatta perheet eivät osallistu yleisesti perhevalmennuksiin. Kehittämisehdotuksena ja lisätutkimuksena olisi löytää se ongelma ja syy miksi somaliperheet eivät osallistu perhevalmennuksiin. Eri opinnäytetöissä saatuja tuloksia tulisi myös hyödyntää paremmin käytännön neuvolatyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Vantaan neuvolassa. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus koostui neljästä perhevalmennuskerrasta raskauden aikana, ja yhdestä kerrasta vauvan syntymän jälkeen. Perhevalmennuskerrat toteutettiin syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Kohderyhmänä olivat somaliperheet, jotka odottavat ensimmäistä Suomessa syntyvää lastaan. Valmennuksien sisältönä olivat vanhemmuuteen kasvu, synnytys, imetys, lapsen hoito ja varhainen vuorovaikutus.
Perhevalmennukseen osallistui neljä äitiä. Kolme heistä oli ensisynnyttäjiä, ja yksi äideistä odotti toista lastaan. Kaksi äideistä on asunut Suomessa lapsuudestaan saakka, toiset kaksi äitiä on saapunut Suomeen aikuisina ja he ovat asuneet Suomessa noin viisi vuotta.
Opinnäytetyön aineistonkeruu tehtiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jossa käytettiin avoimia kysymyksiä käsittäen koko perhevalmennuksen. Teemahaastattelun lisäksi jokaisen perhevalmennuskerran jälkeen osallistujat vastasivat strukturoituun kyselylomakkeeseen. Opinnäyteyössä käytettävät haastatteluteemat valittiin perehtymällä perhevalmennukseen yleisesti, sekä tutustumalla aiempiin monikulttuurista perhevalmennusta käsitteleviin tutkimuksiin ja opinnäytetöihin. Perhevalmennus kokemuksia kysyttiin teemoittain. Haastattelun avulla haluttiin myös selvittää kokivatko osallistujat, että he ovat saaneet tukea vanhemmuuteen ja mahdollisia kehittämisehdotuksia.
Aikaisempien tutkimusten ja opinnäytetyömme tulosten perusteella somaliperheille tarkoitettu perhevalmennus koetaan yleisesti hyödylliseksi ja tarpeelliseksi. Perhevalmennuksessa mukana olleet kertoivat saaneensa tukea vanhemmuuteen ja hyödyllistä uutta tietoa vanhemmuuteen kasvamisessa. He kertoivat myös, että perhevalmennus on tukenut heitä synnytykseen, imetykseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vauvan hoitoon liittyvissä asioissa.
Äidit kokivat myös saaneensa ryhmästä vertaistukea. Erityisesti somaliperheille suunnatun perhevalmennuksen koettiin antavan hyödyllistä tietoa synnytyksestä ja lapsenhoidosta Suomessa. Somalikulttuuriedustajan läsnäolo tulkkina ja kulttuurin edustajana valmennuksessa oli erittäin tärkeää onnistuneen valmennuksen kannalta.
Positiivisesta asennoitumisesta huolimatta perheet eivät osallistu yleisesti perhevalmennuksiin. Kehittämisehdotuksena ja lisätutkimuksena olisi löytää se ongelma ja syy miksi somaliperheet eivät osallistu perhevalmennuksiin. Eri opinnäytetöissä saatuja tuloksia tulisi myös hyödyntää paremmin käytännön neuvolatyössä.